Negatiivinen energia tihkuu ympäristöstä ja vetää helposti mukanaan. Negatiivista energiaa levittävät ihmiset murskaavat unelmia, aiheuttavat hämmennystä ja saavat iloiset, lahjakkaat ja vahvat ihmiset tuntemaan itsensä pieniksi, saamattomiksi ja heikoiksi.
Nämä ihmiset eivät ole ”pahoja” – mutta valitettavasti jumissa negatiivisuudessa. Se ei kuitenkaan oikeuta heitä vaikuttamaan negatiivisuudellaan sinun hyvinvointiisi.
Jos sinua ympäröi liiallinen negatiivinen energia, olet varmasti huomannut, että jokin on pielessä. Oletko joidenkin keskustelujen jälkeen hämilläsi tai jopa uuvuksissa? Tuntuuko sinusta väärältä olla oma itsesi tai kertoa mielipiteesi?
Ehkä olet kuullut viime aikoina runsaasti kritiikkiä ja valitusta, mutta et kuitenkaan pyrkimystä tai halua muuttaa asioita. Olet keskustellut peloista ja pahimmasta mahdollisesta, jonka johdosta olet itsekin alkanut tuntemaan pelkoa ja ahdistusta asioista, joista et ole sitä ennen tuntenut.
Ylipäänsä elämä tuntuu pienemmältä, vähemmän energiseltä ja mahdollisuudet tuntuvat olevan vähissä, jos olet juuttumassa negatiivisen energian piiriin. Kokeile silloin näitä keinoja negatiivisen energian taltuttamiseksi.
1. Ole tietoinen kielteisestä ilmapiiristä
Kun tiedät, mitä on tapahtumassa, voit muuttaa sitä, vaikka se onkin haastavaa. Ottamalla vastuun osallistumisestasi uhrina olemisen sijaan, olet jo aloittanut puhdistautumisen negatiivisuudesta.
2. Jätä vihaajat omaan arvoonsa
Monet yrittävät järkeillä tai pohtia negatiivisten ihmisten mielipiteitä. Yleensä se on ajanhukkaa, eikä johda mihinkään.
3. Pyri poistamaan elämästäsi mahdollisimman monta negatiivista ihmistä ja tilannetta
Sukulaisia tai muita lähipiirin ihmisiä voi rakastaa turvallisen etäisyyden päästä, etenkin sellaisia ihmisiä, jotka käyttävät sinua ja tunteitasi väärin. Tähän ei ole mitään oikeaa tapaa, joten hae niin paljon tukea ulkopuolelta kuin tarvitset. Lopeta myös itsesi saattaminen negatiivisiin tilanteisiin, niin teet itsellesi palveluksen.
4. Luo pyhä paikka tai tila asioille, jotka merkitsevät sinulle eniten
Kirjailija Julia Cameronin idean mukaan oman elämänsä arvokkaille asioille, kuten omalle taiteelle tai ihmissuhteille, tulee luoda turvallinen paikka, johon muut eivät pääse käsiksi. Nämä asiat jaetaan vain kaikista tärkeimpien ihmisten kanssa, jotka kuuluvat sisäpiiriisi.
5. Rakenna oma säteilevä energiasi
Kun olet vahvempi, olet myös vastustuskykyisempi. Ota siis vaikka hemmotteleva kylpy. Siivoa asuntosi. Puhalla saippuakuplia. Lekottele auringossa. Hukuta itsesi rakkauteen omaa itseäsi kohtaan.
Tiedät olevasi onnistunut negatiivisen energian karkotuksessa, kun elämä tuntuu valoisammalta, kotisi on järjestyksessä, olet onnellisempi ja energisempi. Nukutkin rauhallisemmin. Hyvänä sivuvaikutuksena saatat jopa innostaa ihmisiä ympärilläsi karsimaan omaa negatiivisuuttaan ja kukoistamaan kanssasi!
On aurinkoinen ja lämmin alkukesän sunnuntai. Tänään pidän lepopäivän. Elämän varrella olen oppinut kunnioittamaan työn ja levon tasapainoa. Nytkin,vaikka lähteminen työhön ei enää ole kellosta kiinni, tiedän tarvitsevani taukoa askareistani. Päivän ei tarvitse olla sunnuntai. Riittää, kun annan itselleni luvan olla vaan, tehdä asioita joissa mielikin lepää. Niinpä keksin tänään jotain mukavaa ajanvietettä. En ajattele pihan haravoimista enkä kukkapenkkien kitkemistä, palaan niihin vasta arjen tultua. Tänään voin vaikka leikkiä.
Innostun ajatuksesta lähteä ulos puhaltelemaan saippuakuplia, kuin lapsena ennen. Teen sekoituksen vedestä ja astianpesuaineesta pieneen lasipurkkiin. Muovinen mehupilli purkissa keikkuen etsin pihalta suojaisan paikan ja istun nurmikolle.Varmuuden vuoksi talon taakse naapureiden näkymättömiin. On se kumma, miten tiukassa on käsitys siitä mitä tämän ikäinen voi tehdä!
Huitaisen häiritsevän ajatuksen sivuun ja siirryn maailmaan, jossa mummot heittäytyvät leikkimään jälleen. Ensimmäiset yritykset saada kuplia aikaan menevät pieleen: kupla särkyy jo syntyessään. Vähän kerrassaan opin puhaltamaan kyllin rauhallisesti ja onnistun saamaan ehjiä palloja aikaan.
Muistan kun lapsena istuin kotini seinustalla puhaltelemassa saippuakuplia, niistä tuli hienoja. Ne leijuivat silmieni edessä hohtaen kaikkia sateenkaaren värejä. Värit lumosivat. Olin haltioitunut eri sävyjen satumaisesta kauneudesta.
Odotan nytkin värien lumousvoimaa. Kuplistani tulee kuitenkin lasimaisen kirkkaita, kuin astioista pesuainemainoksissa. Aurinko heijastuu niistä timanttisina pisteinä. Kaunista kyllä, mutta ei sateenkaarta. Jotkut auringon täplittämät kuplat jäävät värisemään nurmikolle. Kumarrun ihan lähelle ja huomaan, etttä sateenkaari vilahtaa kuplan pinnalla hetkeä ennen sen hajoamista.Mutta vain kalpea sateenkaari. Onkohan aika kullannut muiston, saippuakuplien väriloiston?
Palaan aikuiseksi. Muistan että lapsuusajan saippuakuplat syntyivät oikeasta saippua-vedestä. Puhaltelin niitä oikealla olkipillillä. Pillin päähän oli tehty viillot niin, että olki levittäytyi tähdeksi Kupla syntyi siinä tähden keskellä ja pysyi kiinni hetkeä pidempään, kuin tämän muovisen pillin päässä.
Seuraavalla kerralla teen ihan oikean saippuaveden. Ehei, en osta kaupasta valmista sekoitusta. Se olisi liian helppoa, teollisen tuntuista. Olkipilliä joudun odottamaan syksyyn asti. Oijoi!
Helsingissä 11.6. hyvinvoinnin tulevaisuudesta luennoivaDeepak Chopra piti 10.6. lehdistötilaisuuden, jossa olimme mukana. Allaolevassa videossa Deepak kertoo, miten diabeteksen kaltaisissa autoimmuunisairauksissa ja kroonisissa sairauksissa, kuten astmassa, taustalla on elimistön tulehdustila.
Deepak mainitsee myös geenitutkija Rudolph E. Tanzin (jonka kanssa yhteistyössä on syntynyt kirja Superaivot), jonka tutkimusten mukaan 5% sairauksiin liittyvistä geenimutaatioista on sellaisia, joita ei voi pysäyttää. Esimerkkejä tällaisista sairauksista ovat tietyt leukemian lajit.
Toisaalta tämä tarkoittaa sitä, että 95% sairauksista on teoriassa – Deepak painottaa, että tätä ei ole vielä todistettu käytännössä – mahdollista estää, ja jopa muuttaa sairauden prosessi pahenemisesta parantumiseksi. Esimerkkeinä tällaisista sairauksista, jotka voidaan ”peruuttaa”, Deepak mainitsee mm. astman ja reuman.
Tapasimme tänään Deepak Chopran ennakkoon ennen huomista Hyvinvoinnin tulevaisuus -luentoa. Halusimme antaa hänelle lahjan, joka muistuttaa Suomesta ja meistä mediayhteistyökumppanina. Annoimme Chopralle lahjaksi suomalaisesta puusta tehdyn ja Suomessa tuotetun ELÄMÄ ON NYT -korun, jonka on suunnitellut Hidasta elämää -sivustolle suomalainen suunnittelija Kersti Raitanen.
Chopra esitteli korun 145 maahan faneilleen videosovelluksen kautta suorana lähetyksenä.
Chopra otti kiitollisena lahjan vastaan ja kertoi, että koru nähdään huomenna hänen kaulassaan luennolla.
Kirjoittaja Anup Takarautio on 25-vuotta Hollannissa asunut suomalaissyntyinen henkinen valmentaja.
Muistan lapsuuteni aikaa, kun valokuvaaja tuli kouluumme Pohjois-Suomessa. Pelkäsin niin paljon, etten mennyt luokkakuvaan, eikä opettaja kaiken maarittelun jälkeenkään saanut minua muuttamaan lapsen päätöstäni. Tuolloiselle minälleni kamera edusti jotain tuntematonta, jota en voinut kohdata. Vuosikymmeniä jälkeenpäin ymmärrän sen, että katsoessani kameran linssiin, katson myös itseäni ulkopuolisin silmin. Monesti siinä mieli alkaakin miettimään hiusten asentoa, tai että hymyilenkö riittävästi, vaiko juuri en?
Kameran silmää voi verrata toiseen ihmiseen.
Katsoessamme toisiamme ajatuksemme liikkuvat tuomitsevan ja hyväksyvän välissä, riippuen senhetkisestä tunnetilastamme. Jotkin ihmiset ovat kiinnostavampia kuin toiset, joittenkin ollessa täysin paitsiossa huomiostamme. Olemme siis valikoivia tietoisessa kommunikaatiossamme. Tai ainakin ajattelemme olevamme. Jungilaisen analyysin mukaan tietoisen kommunikaatiovirran sivussa kulkee jatkuvasti myös tiedostamaton, eli alitajuinen kommunikaatio. Tämä on se osa meistä, joka päättää kohtaamisestamme toisten kanssa, ennen kuin ajatuksissamme sitä edes huomaamme. Ajattelemme olevamme vapaita kohtaamaan kenet vain, milloin vain, mutta totuus on toisin. Ajatuksellinen mielemme on häviävän pieni osa minän kokonaisuutta.
Alitajuinen mielemme tarkoittaa kaikkea elämämme aikana kerättyä tietoista tai tiedostamatonta tietovirtaa, jonka määrää on vaikeaa suhteuttaa päiväajattelumme sykliin. Päivittäin mielessämme kulkee noin 40 000 ajatusta, joka tuntuu itsessään aika paljolta. Alitajuntamme sisältää vuorostaan tähtitieteellisen määrän bittejä, jotka aivoihimme vapautuessaan varmaankin polttaisivat ”sulakkeet”.
Mikä on siis kommunikaation ihme?
Silmiemme kohdatessa toisen ihmisen, kommunikaatio tapahtuu tietoisella mielen tasolla ja alitajunnassa. Ratkaisu kohtaamisen tulevaisuudesta sekä sen tasosta on tapahtunut silmänräpäyksen aikana, alitajunnan ratkaistessa. Hyvin harvoin voimme kokea jonkinlaisen ykseyden, sielukumppanuuden. Tämä tarkoittaa sitä, että molempien alitajunta peilaantuu hetkellisesti toisen silmistä. Tuona hetkenä molempien tietoinen mieli ajatuksineen on avoinna ja kiinnostunut toisesta ilman omien tarpeiden peilaamista.
Kommunikaation ihmeen voisi kuvailla kahden universumin hetkellisellä ajattomalla kohtaamisella, jonka jälkeen olet tietoisessa mielessäsi ikuisesti muuttunut. Olethan juuri katsonut omaan universumiisi.
Tein inventaaria arjesta. Millaisista asioista elämäni tänään koostuu ja mitä miehen mielessä liikkuu?
Olin kiireen keskellä ja oikaisin ajattelun ytimeen, Facebookiin. Silmäilemällä omia ja kavereiden some-päivityksiä saa katsauksen ajankohtaisiin teemoihin ja omaan minäkuvaan. Ainakin jos on uskominen niitä somekriitikoita, joiden mukaan some on keino wannabe-minän kuvaamiseen muulle maailmalle.
Elämäni datavirrasta löytyy kuluneelta viikolta psykologian tutkimusta, hallitusohjelman ruotimista, kolmannen valtakunnan alkuvaiheiden vertaamista näihin päiviin, talousjärjestelmämme kritiikkiä ja sokerina pohjalla useita Hidasta elämää-päivityksiä.
Pysähdyn miettimään mitä on tullut kirjattua ja mistä se kertoo?
Tunnistan tarpeen ymmärtää maailman menoa ja ihmisen tietoisuutta. Median virrassa soljuu ja kuohuu useita rinnakkaisia todellisuuksia. Maailma näyttää äkkivilkaisulla kaoottiselta paikalta, jossa monet asiat ovat muuttuneet tavalla, jota olisi ollut hyvin vaikea ennakoida vain hetki sitten. Kesällä 2011 näille otsikoille olisi voinut nauraa Jean-Pierre Kuselan tyyliin, penkiltä pudoten. Tänään nämä otsikot eivät naurata. Paremminkin ne nostavat huolta ja murhetta mieleen. Mitä oikein on menossa? Voiko tälle tehdä mitään?
Kyllä voi ja todella monet ovat siinä hyvässä vauhdissa.
Samaan aikaan ulkoisten rakenteiden murroksen kanssa on käynnissä myös toisenlaista kuohuntaa. Voimaantumista myrskyn silmässä. Kun ulkoinen epävarmuus kasvaa, nousee tarve vahvistua sisältä. Ihmisenä ja yhteisöinä.
Hidasta elämää –hyvinvointiyhteisö tasapainoittaa paitsi minun somevirtaani, myös kymmenien tuhansien ihmisten elämää. Näin ainakin saamamme palautteen mukaan. Lukuina katsottuna sivustollamme käyntien määrä on kasvanut neljässä vuodessa nollasta miljoonaan viikossa.
Miljoona katsetta hyvinvointijulkaisuihimme viikossa. Voidaan puhua jo ilmiöstä. Ilmiöstä, joka tukee suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia. Yhteisönä. Näin sen koemme ja näin olemme sen kuulleet.
Yhteisömme tarjoaa kanavan jakaa tietoa ja käytännöllisiä kokemuksia hyvinvoinnin ja voimaantumisen rakentamisesta. Kymmeniä kirjoittajia, tuhansia kommentoijia ja satojatuhansia lukijoita.
Kokemusten ja näkemysten kirjo luo mahdollisuuden löytää ja kokeilla erilaisia ideoita ja asioita. Yksi sopii toiselle ja toinen löytää omansa jostain ihan muusta. Olennaista ovat näkökulman vaihdokset ja yhdessä ajattelu. Hyvä ystäväni sanoi maailman näyttäytyvän paikoin kaleidoskooppina, jossa eri katsojilla on erilaisia maailmoja ja totuuksia. Pidän ajatuksesta, sillä metafora maalaa silmiini värikkään maailman, jossa jokaisen näkökulma on hieman erinäköinen, mutta samanarvoinen.
Yhteisiä asioitakin on silti olemassa ja yksi niistä on täällä tänään. Suomen kesä, tuo arkimeditaation luvattu aika. Vihreys ja sinisyys hyökyvät ylitsemme ja saavat ihmettelemään paratiisia jossa elämme. Näinä aikoina elomme rytmittyy vuoroin kesätapahtumien kiihkeään sykkeeseen, vuoroin hiljaisuuden palvontaan. Kukin omalla tavallaan. Olennaista on tehdä siitä rytmistä juuri itselle sopiva tanssi.
Siksi tähän loppuun harjoitus. Nouse ylös ja etsi itsellesi kuvastin. Asetu peilin eteen, katso itseäsi silmiin ja kysy itseltäsi: ”Saanhan luvan?”.
Se on sekaista, kaoottista ja uuvuttavaa. Siihen kuuluu itkunsekaista naurua, kun keskustelette siitä, miksi kenkien pitää olla samaa paria. Siihen kuuluvat pissan tahrimat patjat ja nukkuminen potkiva jalkapari kasvojen vieressä. Siihen kuuluvat pyynnöt katsoa Pikku Kakkosta ja Frozenia joka päivä, uudestaan ja uudestaan. Ja sitten vielä uudestaan. Siihen kuuluvat pöydälle kaatunut maito ja auton jalkatilaan, sohvaan ja laukun pikkutaskuun takertuneet sokerimurot. Siihen kuuluu rakkaus sekoitettuna kaikenkattavaan stressiin, joka päivä ja joka yö, ilman taukoa. Se täyttää sydämesi ja mielesi, uuvuttaa vartalosi ja kasvattaa sinua tavalla, jota et olisi voinut etukäteen kuvitellakaan.
Se on vanhemmuutta.
Se on aikaa, jolloin kotona on pieniä lapsia. Pieniä, ja ei niin pieniä lapsia, jotka tarvitsevat meitä, jotka rakastavat meitä ja joita me rakastamme päästä varpaisiin. Sanotaan, että ”lapset ovat pieniä vain lyhyen ajan”, ”ne kasvavat ja muuttavat kotoa pois silmän räpäyksessä”, ”nauttikaa lapsistanne vielä kun voitte”. Ja siihen vastaamme, että tiedetään, kaikki sanovat niin. Mutta päivät hurahtavat ohitse, ja lapset ovat yhtäkkiä paljon vanhempia.
Tässä kymmenen erilaista tapaa nauttia ajasta lasten kanssa.
Piirrä kämmenesi muoto paperille. Piirrä tämän jälkeen lapsesi kämmenen muoto omasi sisälle. Katsokaa yhdessä kuinka suuri ero kämmentenne koolla on ja kerro lapsellesi, että jonakin päivänä hänen kämmenensä on yhtä suuri kuin sinun on nyt. Mutta nyt se on vielä pieni ja se tarkoittaa sitä, että hän kasvaa, ja se on mukavaa. Menkää sitten kävelylle ja pidä lastasi kädestä kiinni, kunnes hän itse päästää irti.
Pitäkää tuijotuskilpailu. Sääntönä on, että täytyy pitää vakava naama eikä saa nauraa ääneen ollenkaan. Ilmeile lapsellesi kunnes hän ei voi olla nauramatta. Opeta hänelle peilin edessä naamanvääntelytaitoja.
Laita musiikkia soimaan ja pyydä lastasi opettamaan sinulle tanssikuvioita. Anna lapsesi olla asiantuntija ja kopio kaikki mitä hän tekee. Kehu häntä hienoista tanssikuvioista ja kun lapsi ei enää keksi omia kuvioita, opeta hänelle joku oma tanssisi.
Haastattele lastasi. Laita videokamera päälle, pyydä lastasi istumaan tuolille ja kysy häneltä maailmasta. Kysy häneltä vaikka mitä presidentti tekee ja miksi ihmiset leijuvat avaruudessa. Jos lapsesi on vanhempi, kysy häneltä mihin paikkaan hän haluaisi matkustaa ja mihin ei. Kysy häneltä kysymyksiä hänestä itsestään.
Anna lapsesi valita sinulle vaatteet ja omat vaatteensa. Hän voi valita naamiaisasun ja eriparikengät, mitä vain. Vie sitten lapsesi ulos vaikka syömään. Jos ihmiset kysyvät vaatteistanne, vastaa että lapsesi valitsi asunne ja kehu hänen valintojaan. Osoita, että olet lapsestasi ylpeä.
Sanokaa toisillenne ”Minä rakastan sinua” eri eläinten kielellä. Pidä lastasi lähellä ja kysy häneltä miten lehmä, sika, lammas, käärme jne. sanoo ”Minä rakastan sinua”.
Sano kyllä johonkin pyyntöön, johon yleensä vastaat aina ei. Jos lapsesi haluaa lennättää leijaa, mutta sinä yleensä et, sano silti kyllä. Jos hän haluaa syödä pelkkää makaronia voilla, sano kyllä. Vain tänään, sano kyllä.
Kerro lapsellesi, mitä kaikkea hänessä rakastat. Vahvista häntä kertomalla, mitä hänen persoonassaan rakastat ja mitä hänen tekemisessään rakastat. Anna hänen punastua ja tuntea olonsa hyväksi. Hän ei tule aina välittämään mielipiteistäsi, mutta nyt hän välittää niistä paljon.
Tutustuta lapsesi johonkin hänelle ”vanhanaikaiseen” asiaan. Näytä hänelle vaikka vanhaa videokasettia ja kerro miten sitä käytettiin. Kerro hänelle, millaista oli silloin kun sinä olit lapsi. Lapsesi saa pienen historian oppituokion ja sinä saat muistutuksen siitä, kuinka pienen hetken lapsesi on vasta ollut maailmassa.
Laita puhelimesi piiloon koko päiväksi. Teidän ei tarvitse tehdä mitään erikoista, sinä vain vastaat lapsellesi ilman viivytystä, jos hän kysyy tai pyytää sinulta jotain. Osoita lapsellesi, että hän tulee tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä ja että sinä ymmärrät sen. Osoita hänelle, että sinä olet läsnä ja hänen kanssaan. Halaa lastasi ennen kuin vastaat hänen kysymykseensä tai pyyntöönsä.
Unenlaadulla on huikea merkitys fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiisi. Heikkolaatuinen uni vaikuttaa kaiken ikäisiin samalla tavoin: olemme kärttyisiä, stressaantuneita ja meillä voi olla vaikeuksia keskittyä päivän aikana. Oikeanlainen iltarutiini ennen nukkumaanmenoa on yksi vihje hyvän unen salaisuuteen. Näiden 5 vinkin avulla voit luoda tietoisen nukkumisen rutiinin, joka tuo apua uniongelmiin.
1. Aseta etusijalle aika ilman turhia virikkeitä.
Päästä irti aktiviteeteista, jotka kiihdyttävät mieltäsi, kuten työstä, sähköposteista, internetin selailusta ja jopa television katselusta. Yritä välttää näyttöjä ja muita taustavalon omaavia laitteita iltaisin ja yöllä, koska ne stimuloivat silmiä ja aivoja lähettäen viestiä siitä, että on päivä ja aika olla hereillä. Sen sijaan lue esimerkiksi kirjaa, käy kylvyssä, kuuntele musiikkia, joogaa tai meditoi lempeästi. Kehitä juuri itsellesi sopivia tapoja rauhoittua.
2. Jos mielesi käy ylikierroksilla, kokeile poistaa aivoistasi ylimääräistä tietoa.
Anna kaiken tulla ulos. Kirjoita listoja, tai jos stressaat, kirjoita stressaavat asiat ylös. Saatat huomata, että paperille kirjoitettuna asiat eivät olekaan niin kummoisia. Älä tee tätä kuitenkaan juuri ennen nukkumaanmenoa, vaan mieluiten ensimmäiseksi, kun aloitat rauhoittumisesi illalla. Kirjoittaminen auttaa mieltäsi päästämään irti asioista, ja voit rentoutua, sillä kirjoitettuna et tule unohtamaan niitä.
3. Syö, juo ja liiku tietoisesti.
Jos sinulla on uniongelmia, kofeiinin saantia kannattaa rajoittaa erityisesti puolipäivän jälkeen. On myös hyvä välttää raskaan aterian syömistä myöhään illalla, sillä nukkumaan on hyvä mennä tyytyväisenä, mutta ei liian täyden olon kanssa. Liikunta on toki yksi parhaista stressin lieventäjistä, mutta uniongelmaisille ei sovi iltaisin tapahtuva intensiivinen harjoittelu. Paras liikuntarutiini löytyy kokeilemalla, mikä sopii parhaiten itselle. Kokeile esimerkiksi kovempaa treeniä aamuisin ja pilatesta iltaisin.
4. Luo oikeanlainen ympäristö nukkumiselle.
Pitkälle pääset jo sillä, että makuuhuoneesi on riittävän pimeä, hiljainen ja hyvin tuuletettu. Paras lämpötila, valoisuus ja äänten määrä löytyvät kokeilemalla. Saatat myös huomata, että stressitasosi nousevat sen mukaan, paljonko omassa tilassasi on sotkua. Varmistamalla oikeanlaisen ympäristön luot perustan rentoutuneelle kropalle, joka puolestaan on edellytys rentoutuneelle mielelle.
5. Seuraa untasi ja varaa sille aikaa.
Tähtää siihen, että menet nukkumaan ja heräät joka päivä samoihin aikoihin. Jos sinulla on univaikeuksia, on hyvä laittaa ylös milloin menet sänkyyn, kuinka usein ja kuinka kauaksi aikaa heräät öisin ja milloin nouset aamulla. Jos menet tulevaisuudessa pyytämään ammattiapua uniasioissa, tämä informaatio on varmasti hyödyllistä.
Se on kaiken tasapainoittamista ja vastuun ottamista. Tasapainotan itseäni, muita ja maailmaa. Tiedostan ja hyväksyn itsessäni keskeneräisyyden. Kun keskeneräisyyttäni ja sitä, mikä minussa tai maailmassa pitää vapauttaa tai parantaa, tuodaan esille, en ala syyttelemään, tuomitsemaan tai tukahduttamaan, vaan otan oppiläksyt vastaan. Tutkin lempeydellä ja viisaudella, mitä minulle yritetään opettaa. Annan tunteiden virrata lävitseni, vaikka välillä sattuu ja lujaa.
Otan siis vastuun omista tunteistani ja reaktioistani. En kaada niitä muiden niskaan. Käsittelen ne niin hyvin kuin sillä hetkellä pystyn ja osaan. Kontrolloin tunteitani, en anna niiden viedä. En anna niiden houkutella minua haitallisten sanojen sanomiseen tai tyhmien tekojen tekemiseen.
Pysäytän. Hidastan. Vain rauhan tilassa voin tehdä hyviä päätöksiä. Itseni ja muiden puolesta.
Vastuunani on antaa muille sitä, mitä heillä ei sillä hetkellä ole. Kun näen tunteidensa vallassa olevan vanhemman huutavan lapselleen, en ala tuomitsemaan häntä. Hän tuomitsee jo itse itsensä. Mitä hänellä sillä hetkellä ei ole, on rauhaa ja rakkautta. Joten on minun vastuunani tasapainoittaa, antaa sitä hänelle. Joskus konkreettisen avun myötä, mutta useimmiten vain sillä, että annan ymmärtävän hymyn ja lähetän hänelle rakkautta koko sydämelläni. Kun ymmärrän, että minä en ole täydellinen ja teen virheitä, hyväksyn epätäydellisyyden ja virheet muissakin.
Kiukutteleva lapsi tarvitsee rakkautta. Kiukutteleva aikuinen tarvitsee rakkautta. Ei ole eroja. Tasapainoinen elämä on valoa ja pimeyttä, iloa ja surua, oppimista ja unohtamista, onnistumista ja epäonnistumista. Tarvitsemme molempia puolia selviytyäksemme tästä elämän tanssista, niistä opetuksista joita tänne tulimme oppimaan. Kun vastakohdat ovat meille sopivassa tasapainossa, olemme onnellisia. Kun vaakakupit heilahtavat liian rajusti, kärsimme.
Vaikeina aikoina sorrun ensin näkemään vain kaiken pahan, huonon, ruman ja kamalan. Energia, jossa itse olen, vetää puoleensa sitä samaa. On siis minun henkinen vastuuni korjata tilanne itsessäni. Alan vastapainoksi nähdä kaikkea hyvää, ihmisissä ja maailmassa. Alan luetella mielessäni asioita, joista voin olla kiitollinen. Kiitollisuus nujertaa kiittämättömyyden, kauneus peittää rumuuden ja raskas energia alkaa muuttua kevyemmäksi. Löytyy tasapaino, joka hyväksyy molemmat puolet.
Kun toisella on paha olla, älä tarjoa hänelle sitä samaa surkuttelujen ja voivottelujen myötä. Hänen kaikki energiansa ja fokuksensa on jo pimeällä puolella, se vaakakuppi on jo aivan täynnä. Tarjoa hänelle myötätuntoa ja ymmärrystä, mutta auta häntä näkemään myös hyvää, edes pilkahduksen verran valoa. Anna toivoa ja rakkautta, uskoa ja voimaa, niin autat häntä tasapainoittumaan.
Tämä on jokapäiväistä ja jatkuvaa työtä. Kohdata se toinen, pimeäkin puoli, itsessä ja maailmassa. Nähdä se ja ottaa vastuu siitä, että minä, pieni minä, olen niin suuri, että pystyn muuttamaan itsessäni huonon hyväksi, pelot rakkaudeksi, tuomitsemisen hyväksynnäksi ja rumuuden kauneudeksi. Muutos alkaa meistä jokaisesta.
Kirjoittaja: Mika Rönkkö, Suomen Terveyskauppiaiden liitto
Mieleeni piirtyy näkymä, jossa eletään vuotta 1995. Lääkäriseura Duodecimissa pohditaan, miten suhtautua kansan suosimiin, mutta koululääketieteen ulkopuolella oleviin hoitomuotoihin. Erilaisten täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen suosio kasvaa. Lääkäreiltä kuulee yhä enemmän palautetta siitä, että potilaat niitä käyttävät ja niistä hyötyvät. Kiusalliseksi koetaan se, että näistä kummallisista hoitomuodoista ei ole kerrottu mitään lääkäriopintojen yhteydessä. CAM-termiin kuitenkin törmää ulkomaankielisissä tutkimuksissa yhä useammin.
HEUREKA! Järjestetään nimikilpailu ja valitaan tälle vieraskieliselle ”Complementary and alternative medicine” eli CAM-termille suomenkielinen vastine. Ja nimikilpailun voittajaksi julistetaan. (rumpujen pärinää). ”USKOMUSHOIDOT”-sana. Duodecimissä nostetaan malja uudissanalle ja toivotaan, että tämä termi löytäisi paikkansa suomalaisten terveydenhuollon ammattilaisten sanavarastoon. Nipistän itseni takaisin tähän hetkeen.
Uskomushoito-termi täyttää 20 vuotta. Onneksi olkoon. Mutta jostain syystä ei tee mieli syödä täytekakkua tälle saavutukselle. Sillä kun pohtii, mitä 20 vuodessa on tapahtunut muualla maailmassa, niin löydän juhlahaluttomuudelleni hyvän syyn.
Täydentävien hoitojen suosio on kasvanut maailmalla nopeasti. Maailman Terveysjärjestö (mm. WHO:n strategia CAM-hoidoille ) ja Euroopan Unioni (mm. CAMbrella -hanke) kannustivat niiden selvittämiseen ja tutkimuksen lisäämiseen. Täydentävien hoitomuotojen integraatio viralliseen terveyden hoitoon on käynnissä monessa maassa.Suomessa ei tästä kehityskulusta juuri näe lehtijuttuja, yleistä keskustelua tai poliittisia linjauksia. Jopa Euroopan Komission CAM-projekteista on vaiettu kuin valtiosalaisuuksista.
Olisiko uskomushoito-termin käyttö vaikuttanut siihen, että tutkijat, poliitikot tai viranomaiset eivät haluaisi leimaantua uskomushoito-termin kanssa. Kysyä saattaa, että onko Suomelle mitään hyötyä tästä stagnaatiosta, joka liittyy täydentäviin hoitoihin. Hyödymmekö kansakuntana pysähtyneisyyden tilasta vai tulisiko meidän noudattaa Maailman terveysjärjestön ja EU:n suositusta tutustua käytettäviin täydentäviin hoitoihin, lisätä niiden tutkimusta ja ottaa osa näistä virallisesti yhteiskunnan käyttöön?
Liikkeelle voisi lähteä varovaisesti pohtimalla aluksi täydentävistä hoidoista käytettävää termiä.
Pitäisikö uskomushoito-termistä luopua?
Yksi parhaista aihetta käsittelevistä artikkeleista löytyy lääketieteellisestä aikakausikirja Duodecimista (2007;123(19):2352), jossa LL Heikki Hemmilä käsitteli aihetta otsikolla ”Luopukaamme termin uskomuslääkintä käytöstä”
Kirjoituksessa Hemmilä kertoo tuosta Duodecimin sanakilpailusta. Hemmilä toteaa, että uskomuslääkintä –termi on sopimaton terveydenhuollon ammattilaisten sanavarastoon, sillä siihen sisältyy olettamus kaikkien muiden kuin virallisesti hyväksyttyjen hoitojen tehottomuudesta ja, että nämä hoidot olisivat pelkkään uskoon perustuvia, humpuukia.
Hemmilä esittää, että Suomen Lääkäriliitto ja Duodecim-seura sanoutuisivat järjestöinä irti uskomuslääkintä-termin käytöstä käsitellessään muuta kuin virallista terveydenhuoltoa. Käytettäköön kustakin hoitomuodosta sille vakiintunutta nimeä, esimerkkeinä verisuonikirurgia, ratsastusterapia, homeopatia tai tuina.
Nyt Hemmilän ehdotus on hautunut lähes 10 vuotta. Ehkä sitä voisi harkita myös muilla tahoilla. Minä ainakin allekirjoitan Hemmilän näkökulman ja ehdotuksen.
Mielestäni Hemmilän tekstiä tulisi vakavasti pohtia myös koululääketieteen piirissä uudelleen, ennen kuin kritiikki osuu oikeasti omaan nilkkaan.
Uskomushoito-termi ja virallisen terveydenhuollon hoidot
British Medical Journalin (BMJ) lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 3000 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassa olevaa tutkimusnäyttöä. Tulos oli jopa järkyttävä sillä, vain 35 prosenttia hoidoista oli sellaisia, joilla oli vahvaa tieteellistä näyttöä. Puolet virallisen terveydenhuollon hoitomuodoista kuului joukkoon ”vaikutus tuntematon”. Voisiko myös näitä lääketieteen omassa happotestissä reputtaneita virallisen terveydenhoidon lääketieteellisiä hoitoja kutsua uskomushoidoiksi?
Tieteen nälkäisille CAM-hoidot voivat avautua tutustumalla esimerkiksi Natural Standard-tutkimustietokantaan, joka perustuu kansainväliseen tutkimusyhteistyöhän. Natural Standard tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoidoista.
Uskomushoito-termi ja lehdistö
Henkilökohtaisesti olen hämmästynyt, miten paljon uskomushoito-termiä käytetään lehdistössä jutuissa, joissa käsitellään täydentäviä hoitomuotoja. Vaikka sana on vapaa, niin minulle uskomushoito-sanan käyttö jutuissa tarkoittaa sitä, että toimittaja suhtautuu näihin hoitoihin negatiivisesti. Ymmärrän termin käytön sitaattina haastateltavan suusta, mutta toimittajan omassa tekstissä tai jo otsikkovalinnassa käyttö viestii minulle kirjoittajan arvolatauksesta, joka siirtyy lukijalle.
Vaikka sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan pohja, niin sen rajoja on välillä hyvä pysähtyä miettimään. Jos julkisen sanan neuvostolta haluaisi ottaa kannanoton uskomushoito-sanan käytölle, niin sitä mahdollisesti punnittaisiin journalistin ohjeiden kohdan 26 perusteella. Siinä mm. todetaan, että jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.
Uskomushoito-termi ja täydentävien hoitomuotojen elinkeinonharjoittajat
Täydentävien hoitojen parissa toimivia yrittäjiä on Suomessa arvioitu olevan useita tuhansia. He ovat ammattiinsa kouluttautuneita, veronsa ja muut yhteiskunnalliset velvoitteensa maksavia ja usein myös työllisyyttä lisääviä yrittäjiä. Puhumattakaan heidän panoksestaan ihmisten hyvinvoinnille ja kansanterveydelle, jotka ovat heidän liiketoiminnan ydinaluetta.
Kuten kaikissa ammattiryhmissä, niin myös täydentävien hoitojenkin parissa on ihmisiä, jotka voivat syyllistyä laittomuuksiin, mutta pienen ryhmän hölmöilyistä ei voi koko ammattikuntaa syyllistää. Tuskin rintaa imevä lääkärikään leimasi koko lääkärikuntaa ja riitti, että vain tämä yksi lääkäri todettiin syylliseksi potilaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön.
Jos täydentävien hoitomuotojen parissa toimiva yrittäjä kokee joutuvansa loukatuksi uskomushoito-termin käytön yhteydessä niin rikoslaissa on säädetty kunnianloukkauksesta, jolla pyritään suojellaan yksittäistä ihmistä. Kunnianloukkauksen täyttymistä arvioitaessa ydinkysymys on usein se, onko väite tai vihjaus ollut totta vai onko se virheellinen.
Tätä on korostanut myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, jonka mukaan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan takaamaa sananvapautta ei ole oikeus käyttää totuudenvastaisten tai perustelemattomien väitteiden julkistamiseen luonnollisista henkilöistä tai oikeushenkilöistä. Euroopan ihmisoikeus-tuomioistuimen mukaan tietoa ei saa julkaista vahingoittamistarkoituksessa. Sen mukaan sananvapautta voidaan rajoittaa, mikäli menettelyllä turvataan muiden ihmisten tärkeämpien perusoikeuksien toteutuminen. Ammatinharjoittajan oikeusturvan näkökulmasta uskomushoito-termin käytöstä ei kuitenkaan nähtävästi ole syntynyt vielä minkäänlaista tulkintaa.
Uskomushoito-termi ja poliitikot
Käsittääkseni yksikään puolue ei ole tehnyt päätöstä siitä, millaisen kannan he ottavat täydentäviin hoitoihin, vaikka edellisessä hallitusohjelmassa oli kirjaus, että ”vaihtoehtohoitoihin liittyvää lainsäädäntöä jatkovalmistellaan yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tavoitteena potilasturvallisuuden parantaminen.” Haluttiinkohan ongelmallinen tilanne pyyhkiä maton alle, kun Sipilän hallituksen ohjelmasta kirjaus tippui pois.
Ehkä puolueet voisivat lähteä liikkeelle termin käytöstä, sillä se jo viestisi paljon puolueessa vallitsevasta asenteesta. Painamalla ”Jaa”- tai ”Ei”-nappia kysymykselle ”Tulisiko uskomushoito-termistä luopua kuvaamaan kaikkia lääketieteen ulkopuolella olevia hoitomuotoja” puolue saisi eväät jatkaa asian käsittelyä sisäisesti ja viestisi samalla äänestäjille, miten näistä hoitomuodoista puolueessa ajatellaan.
Mieleeni jopa ponnahti ajatus siitä, että tulisiko jonkun kansanedustajan jättää uudelle hallitukselle kirjallinen kysymys aiheesta, vaikka yhteiskunnassa toki on paljon muitakin epäkohtia pohdittavana.
Kauniiksi lopuksi
On ymmärrettävää, että täydentäviä hoitomuotoja vastustavat tahot mieluusti näkevät käytettävän uskomushoito-termiä, mutta samalla aiheen kiihkoton tai ennakko-asenteeton tarkastelu käy vaikeaksi.
Kansainvälisesti näistä hoidoista on omaksuttu käytettäväksi lyhennettä CAM-hoidot (complementary and alternative medicine). Hoidoista käytetään myös termejä luontaishoidot, täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot, joihin ei liity uskomushoito-termin sisältämää ennakkoasennetta. Myös käsiteltävän hoitomuodon täsmällinen nimitys olisi yksi hyvä lähestymistapa.
Oma kantani uskomushoito-sanan kriminalisoimisesta on vielä kypsymättä. Joka tapauksessa uskon, että asenneneutraalin termin käyttö loisi paremman pohjan rakentavalle keskusteluilmapiirille kansalaisten itsehoitoon liittyen, olettaen että siihen on laajempi pyrkimys.
), jonka tutkimusten mukaan 5% sairauksiin liittyvistä geenimutaatioista on sellaisia, joita ei voi pysäyttää. Esimerkkejä tällaisista sairauksista ovat tietyt leukemian lajit.
