Monet hyvinvointisisällöt fokusoivat siihen, kuinka jaksaisimme arjessa paremmin ja stressittömämmin. Ne pyrkivät tuomaan helpotusta kiireiseen elämään ja paineiden keskelle – mikä on sinänsä mahtavaa – mutta usein sama juoksentelun, kelpaamisen ja itsensä kehittämisen paine jatkuu.
Stressaantua voi siitäkin, että pitäisi olla tiedostavampi, rohkeampi, levollisempi ja itseään rakastava
Ehdotan, että painetaan koko homma nyt paussille. Voimaantuminen ja itsesi kanssa ystävystyminen tapahtuu sinua, ei maailmaa varten. Itsensä rakastaminen on olennaista siksi, että sinulla olisi parempi olla, eikä siksi, että voisit antaa toisille vielä enemmän. Tietysti rakkaus lisää rakkautta. Kun sinulla on hyvä olla, jaat sitä toisten kanssa.
Erityisesti naisilla, ison kuvan katselijoilla, on usein paljon painetta pitää elämän langat käsissään. Pakettihan romahtaa, jos ei huolehdi kaikesta ja ole kaikille kaikkea. Pelko siitä voi olla niin suuri, ettei uskalla pysähtyä priorisoimaan. Voi olla fiilis, että jos mä tässä nyt alan tykkäämään ja hellimään, en saa mitään tehtyä tai en ole uskottava ja fiksu. Ikään kuin mielen takamailla painaisi tunne jostakin missiosta, joka pitää ensin hoitaa.
Pelon tai suorittamisen takana on häpeää ja itsearvostuksen puutetta: minun pitää ansaita hyvä. Ohikiitävän hetken voi relata, kunnes taas pitää painaa. Pyyhälletään elämän kilpajuoksua ja etsitään keinoja jaksaa paremmin. Tämä itsensä piinaaminen tai ylipäänsä hurja elämässä laukkaaminen perustuu uskomukseen, että minun pitäisi olla vielä enemmän ja parempi – ei suinkaan lempeä itselleni. Ikään kuin lempeys sulkisi pois sen, että hoidamme hienosti ja rakennamme asioita. Ikään kuin voisimme olla kerrallaan vain yhtä asiaa: lempeitä, rakastavia, fiksuja, älykkäitä, tykkijohtajia, menestyviä. Se on egon lokerointia. Olemme kaikki kaikenlaista ja pointti on, että saamme ollakin.
Se, ettei ympäröivä maailma välttämättä tue itsesi hyväksi toimimista ei tarkoita, että se olisi oikeassa. On hyvä pysähtyä fiilistelemään omia arvojaan ja tutkia, ovatko ne synkassa nykyisen elämän kanssa – onko minulla elämän kokonaisuudessa hyvä olla. Uskallanko olla mitä olen? Tiedänkö, mitä olen ja haluaisin olla? Miltä haluaisin, että minusta tuntuu?
Oman hyvinvointinsa puolelle pitää asettautua itse. Lempeys itseä kohtaan on konkreettisesti sitä, että alat 1. havaita, mikä estää huolehtimasta itsestäsi 2. kuulostelet, mikä sinulle on tärkeää 3. sisäistät miksi on olennaista huolehtia itsestäsi – ja ryhdyt toimintaan. Sen valitseminen, mihin nyt energiani keskitän ja kuinka sydäntäni ravitsen, on syvää itsekunnioitusta.
Myötämielisyys itselle on ystävällisyyttä, lempeyttä ja sydämen voimaa
Tarvitaan halu voida hyvin itsensä kanssa – ja vastuullista päättäväisyyttä toimia itsensä puolesta. Jos tähän asti on täyttänyt kalenteriaan maanisesti tai laiffannut toisia varten, lempeys voi olla aluksi haastava konsepti. Tai sen tutkiminen, mikä sinulle on totta ja elätkö sydämesi mukaan. Isotkin muutokset elämässä lähtevät yllättävän pienistä asioista. Pulmasi eivät ehkä olekaan niin valtavia kuin olet ajatellut.
Et ole täällä kenenkään tiellä etkä ketään varten, vaikka olisit oppinut ajattelemaan niin
Yleensä tiedämme, mikä meitä auttaisi voimaan paremmin. Monesti ne ovat asioita, joita niin kaipaisimme elämäämme. Pulmana on usein, että emme tohdi tai muka ehdi. Eli olemme priorisoineet muuhun kuin itsestämme huolehtimiseen. Kaikki osaavat huolehtia itsestään: luulo siitä, ettei osaa, on pelkoa joka kumpuaa arvottomuuden tunteesta. Jos havaitset itsessäsi tällaista pelkoa, voisitko laittaa tunteen hetkeksi hattuhyllylle? Anna sen vain olla siellä. Sitä ei tarvitse juuri nyt käsitellä mitenkään. Saat haluta itsellesi enemmän hyvää oloa.
Jos elämässään on pihalla oleva olo tai voi jatkuvasti huonosti, sysää todennäköisesti joitakin puolia itsestään sivuun. Tila kuulostella eri puoliasi ja sitä, kuinka ne voisivat tulla elämässäsi näkyväksi syntyy, kun alat huolehtia itsestäsi enemmän ja priorisoida siihen, että voit hyvin. Moni haluaa löytää elämäntehtävänsä tai saada enemmän rohkeutta, mutta jatkaa edelleen tarpeidensa sivuuttamista ja arjen suorittamista. Elämän ilo, draivi, uskallus ja hyvinvointi alkavat siitä, että ottaa itselleen arvostavaa aikaa.
Lämpimästi tervetuloa voimauttavaan valmennukseen tai näkijäkonsultaatioon tästä.
