Traumatisoituminen on aivojen normaali ja terve tapa reagoida kaltoinkohteluun

Silloin kun ihminen joutuu elämään väkivaltaisessa ja/tai narsistisessa suhteessa, jossa häntä vähätellään, kontrolloidaan, uhkaillaan tai kohdellaan kaltoin sekä arvaamattomasti, mieli ja keho voivat hiljalleen alkaa sopeutua tilanteeseen. Toisen mielialan tarkkailu, konfliktien ennakointi, miellyttäminen tai vetäytyminen omiin oloihin ovat tyypillisiä sopeutumiskeinoja.

Myöhemmin, kun väkivaltainen suhde on ohi, ihmiset kärsivät usein ahdistuksesta, univaikeuksista, keskittymisongelmista sekä jatkuvasta valppauden tunteesta.

Ulkopuolisesta tällainen ”oirehdinta” saattaa näyttää ylireagoinnilta, epävarmuudelta tai siltä, ettei ihminen pysty päästämään irti menneestä.

Todellisuudessa kyse voi olla hermoston opituista selviytymiskeinoista. Vaikka vaara olisi jo ohi, keho ja mieli eivät välttämättä heti tunnista olevansa turvassa, vaan jatkavat suojautumista ikään kuin uhka olisi edelleen läsnä.

Traumatisoituminen ei ole merkki heikkoudesta, eikä se tarkoita, että ihmisessä olisi jotakin vialla. Traumatisoituminen on hyvin ymmärrettävä ja yleinenkin seuraus väkivallasta sekä kaltoinkohtelusta.

Erityisesti läheisessä ihmissuhteessa koettu kaltoinkohtelu voi olla vaikeaa ja joskus jopa mahdotonta käsitellä, jos sama ihminen, jolta on kaivannut turvaa ja rakkautta, onkin aiheuttanut pelkoa ja kärsimystä.

Narsistiseen käyttäytymiseen liittyvissä vahingollisissa ihmissuhteissa tilanteen hahmottamista voi vaikeuttaa se, ettei kaltoinkohtelu ole jatkuvasti samanlaista.

Loukkaavien tekojen rinnalla voi olla hellyyttä, anteeksipyyntöjä, lupauksia sekä hyviäkin hetkiä. Ihminen saattaa jäädä odottamaan, että suhteen hyvät puolet palaisivat ja kaikki kärsimys katoaisi.

Samalla voidaan kuitenkin vähitellen kadottaa myös yhteys omiin tarpeisiin, rajoihin ja kokemukseen siitä, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei.

Toipuminen

Toipuminen alkaa usein siitä, että ihminen saa viimein tarkastella tapahtunutta ilman, että kukaan syyllistäisi häntä.

  • Miksi jäin suhteeseen?
  • Miksi en lähtenyt aikaisemmin?
  • Miksi kaipaan juuri sitä ihmistä, joka satutti minua?

Näihin kysymyksiin vastaaminen voi sattua, koska järkiperäistä syytä voi olla haastava löytää.

Ihmissuhteista irrottautumiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten: kiintymys, pelko, taloudellinen riippuvuus, yhteiset lapset ja toivo muutoksesta.

Armollisuus itseä kohtaan ja sen ymmärtäminen, että on yrittänyt parhaansa voi auttaa.

Traumasta toipuminen ei useinkaan tarkoita tapahtuneen unohtamista tai sitä, ettei enää koskaan reagoisi mihinkään.

Toipuminen tarkoittaa vähitellen rakentuvaa turvallisuuden tunnetta, oman kokemuksen ymmärtämistä ja mahdollisuutta elää ilman jatkuvaa varuillaan oloa tai pelkoa. Toipuminen vaatii usein paljon aikaa ja ammatillista tukea, eikä omaa toipumista kannata verrata keneenkään muuhun.

Ja lopuksi kaikista tärkeintä on kuitenkin tietää, että toipuminen traumatisoivista ja väkivaltaisista sekä narsistisista ihmissuhteista on todella mahdollista. Se vaatii usein paljon aikaa ja hyviä tapahtumia kaiken menneen pahan vastapainoksi.


Yhdessä kollegani Annika Saralahden kanssa kirjoitettu uusi äänikirjani: Tositarinoita narsismista ja terapeuttien analyysiä tuo yhteen ihmisten kokemuksia vahingollisista ihmissuhteista ja terapeuttista ymmärrystä siitä, mitä näissä suhteissa tapahtuu.

Tositarinoiden kautta tarkastellaan muun muassa parisuhteita, vanhemman narsistista käyttäytymistä ja sen vaikutuksia lapseen sekä erilaisia narsistisen käyttäytymisen ilmenemismuotoja.

Voit kuunnella kirjan omasta äänikirjapalvelustasi tai ottaa uuden asiakkaan BookBeat-edun käyttöösi TÄSTÄ.

10€ OSTOSRAHAA etukoodilla OSTOSRAHA10 (yli 45€ tilauksiin) 
PUOTIIN
close-image
KAIKKI KORTIT 16€ (norm. 22,90-24,90€) VAIN 9.10. klo 12 asti
PUOTIIN
close-image
KORTTIPAKAT OSTA 3 MAKSA 2
PUOTIIN
close-image
PÄÄSIÄISETU: MATKAHUOLLON TOIMITUSKULUT  3,90€
PUOTIIN
close-image
ILMAINEN toimitus Matkahuollolla yli 30€ tilauksiin 
PUOTIIN
close-image