On vaikea tuntea olonsa levolliseksi, kun keho käy kierroksilla, ajatukset harhailevat, sydän pamppailee ja hengitys on kiihtynyttä ja pinnallista. Tämä kaikki tapahtuu kuin huomaamatta silloin, kun tunnemme olomme syystä tai toisesta stressaantuneeksi.
Stressi ei ole pelkästään mentaalinen tila, vaan myös kehollinen kokemus. Stressaantuneena hermostomme on ylivireässä ”taistele tai pakene” -tilassa saaden aikaan fysiologisia ja hormonaalisia muutoksia. Jotta olo voisi rauhoittua, täytyy kehon ensin rauhoittua.
Kehomme autonominen eli tahdosta riippumaton hermosto koostuu kahdesta, toisiaan täydentävästä osasta: sympaattisesta ja parasympaattisesta hermostosta. Sympaattinen hermosto on aktiivisimmillaan stressitilanteessa. Se saa meidät valppaaksi, nostaa sykettä, kiihdyttää hengitystä ja valmistaa toimintaan. Parasympaattinen hermosto aktivoituu levon aikana. Se hidastaa sykettä, tasaa hengitystä ja auttaa lihaksia rentoutumaan.
Hermostomme kautta keholla on keskeinen rooli siinä, onko olomme turvaton ja levoton, vai rauhallinen ja luottavainen. Kun kehomme on stressitilassa, pelkkä käsky ottaa iisimmin ei useinkaan toimi. Itseään voi auttaa laskemaan kierroksia tuomalla läsnä olevan huomion omaan kehoonsa. Jos pysähtyminen tuntuu vaikealta, myös hidas ja tutkaileva liike auttaa tasapainottamaan kehoa ja mieltä.
Kokeile esimerkiksi seuraavia Lempeyttä keholle -korttipakasta löytyviä harjoituksia:
1. Levon hetki
Lepoa voi olla pienen pieni hengähdystauko kiireisenkin arjen keskellä. Lyhytkin tauko voi auttaa rauhoittumaan kehon äärelle. Varaa 2-10 minuuttia levon hetkeksi itsellesi. Pysähdy, sulje silmät ja hengitä muutaman kerran rauhallisesti. Anna uloshengityksen valua suusi kautta pehmeänä huokaisuna. Kun pysähdyt, tunnustele, miltä se tuntuu kehossasi? Miltä tuntuu hengittää ulos? Huomaatko, miten lyhytkin lepo voi rauhoittaa?
2. Anna kosketuksen luoda turvaa
Löydä mukava asento. Sulje silmäsi ja tunnustele, löydätkö jostain osasta kehoa voimakkaan tuntemuksen, kuten jännittyneisyyttä. Aisti erityisesti leuan, niskan, hartioiden ja rintakehän aluetta. Tuo toinen kämmenesi koskettamaan kehoasi kohdasta, jossa koet epämukavuutta. Hengitä sitä kohti. Toista sitten mielessäsi tai ääneen: Vaikka tunnen näin, olen tässä itseni vierellä. Huomaa, millaisia tuntemuksia herää.
3. Anna kehosi liikuttaa sinua
Ota tukeva seisoma-asento ja sulje halutessasi silmät. Lähde tunnustelemaan liikettä sisältä käsin. Voit aloittaa esimerkiksi pään hitaasta liikkeestä tai hartioiden ja käsien pyörityksestä. Pysy läsnä kehosi tuntemuksille ja etsi suuntia ja kohtia, joissa liike tuntuu hyvältä. Kun et mieti tiettyä harjoitusta tai koreografiaa, kehosi johdattaa sinut sinne, mikä tarvitsee huomiotasi. Käytä tarvittaessa apuna musiikkia.
Kun hermosto ei ole enää hälytystilassa, on sinun helpompi kokea yhteyttä omaan kehoosi ja tuntea jälleen maa tukevasti jalkojesi alla.
Huom. Jos jokin harjoitus herättää liian voimakkaita tunteita, ethän soimaa itseäsi tai pakota jatkamaan. Intensiivisten ajatusten ja tunteiden keskellä voit myös aina pysähtyä, kiinnittää huomion ympäristöön, hengittää hetken ja vasta sitten halutessasi jatkaa. Käännythän tarvittaessa ammattiavun puoleen.
Kurkkaa kortit täältä:
