Työpaikan huono ilmapiiri ei aina näy riitelynä – se voi näkyä myös vaikenemisena

Oletko joskus mennyt kokoukseen hyvällä mielellä, mutta tullut sieltä ulos ärtyneenä tai lannistuneena? Mitään erityisen kamalaa ei ehkä edes tapahtunut. Joku vain kommentoi ehdotustasi vähän tylysti, toinen pyöritteli silmiään ja esihenkilö vaikutti kiireiseltä ja kärsimättömältä. Seuraavassa kokouksessa päätät ehkä pitää ajatuksesi omana tietonasi. Eipähän tarvitse taas kokea sitä ikävää tunnetta, jonka edellinen kokous herätti.

Työpaikoilla puhutaan paljon tavoitteista, tuloksista ja tehokkuudesta. Kuinka paljon huomiota kiinnitämme siihen, millaisia tunteita työpäivän aikana herätämme toisissamme? Tunteet nimittäin vaikuttavat hyvin konkreettisesti siihen, mitä saamme yhdessä aikaan.

Tunteet tarttuvat

Tunteen viemää -kirjassani käsittelen sitä, miten tunteet vaikuttavat työyhteisön toimintaan. Erityisesti esihenkilön tunnetila voi vaikuttaa koko työporukan ilmapiiriin. Jos esihenkilö on jatkuvasti ärtynyt ja suhtautuu virheisiin kiukkuisesti, työntekijät alkavat helposti varoa tekemisiään. Kukaan ei halua joutua ikävän palautteen kohteeksi. Saatamme alkaa vältellä kysymistä, uusien ideoiden esittämistä tai epävarmojen asioiden ottamista puheeksi. Silloin pelko ohjaa toimintaa.

Entä jos samassa työyhteisössä suhtauduttaisiinkin virheisiin rauhallisesti? Esihenkilö kuuntelisi työntekijöiden näkemyksiä ja kannustaisi kokeilemaan uusia ratkaisuja. Työntekijät voisivat kokea luottamusta ja innostusta. Silloin suosiolliset tunnetuulet alkavat puhaltaa. Myönteiset tunteet eivät ole pelkästään mukava lisä työpäivään. Ne voivat auttaa meitä toimimaan luovemmin, tekemään yhteistyötä ja tarttumaan haasteisiin.

Entä sitten ne kielteiset tunteet? Niistä puhumista suorastaan pelätään joillakin työpaikoilla. Kauhistellaan tunteissa vellomista ja todetaan, ettei tunteita tarvitse tuoda työpaikalle. Kuitenkin juuri ikävien tunteiden välttely saa ihmiset juuttumaan epätyydyttäviin tilanteisiin, eikä päästä nauttimaan myönteisten tunteiden tuomasta energiasta. Monet sairaslomatkin vältettäisiin kun hankaliakin tunnelmia välillä kuultaisiin ja kuunneltaisiin. Tunteet kertovat usein tarpeesta ratkaista ongelmia, jotka muutoin jäisivät kytemään pinnan alle.

Tunnetaitoja tarvitaan myös kiireessä

Työelämässä ei tietenkään voi olla jatkuvasti hyvällä tuulella. Aikataulut painavat päälle, asiakkaat esittävät vaatimuksia ja työkaverin toiminta saattaa joskus ärsyttää. Tunnetaidot eivät tarkoita sitä, ettei koskaan saisi hermostua. Sen sijaan voimme oppia tunnistamaan oman tunnetilamme ja huomaamaan, miten se vaikuttaa käyttäytymiseemme.

Jos olen valmiiksi ärtynyt ja työkaveri tulee kysymään jotakin, saatan vastata tarpeettoman töykeästi. Hän puolestaan saattaa tulkita vastaukseni niin, ettei minulta kannata enää kysyä mitään. Yksi pieni kohtaaminen voi siis vaikuttaa myöhempään yhteistyöhömme. Jos huomaan ärtymykseni, voin kuitenkin valita toisin. Voin vaikka sanoa, että minulla on juuri nyt kiire, mutta palaan asiaan myöhemmin. Sama tunne, aivan erilainen lopputulos.

Suosiolliset tunnetuulet

Miten sitten voisimme saada työpaikalla puhaltamaan suosiolliset tunnetuulet?

Aina ei tarvita suuria muutoksia. Joskus jo se auttaa, että huomioimme työkaverin onnistumisen, osoitamme kiinnostusta hänen ajatuksiaan kohtaan tai kiitämme hyvin tehdystä työstä. Arvostuksen osoittaminen koetaan usein merkityksellisenä. Jokainen haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi.

Erityisen tärkeää on, miten suhtaudumme hankaliin tilanteisiin. Miten kielteisiä tunteita saa ilmaista? Voiko työpaikallasi sanoa olevansa eri mieltä? Uskaltaako keskeneräisen idean esittää ääneen? Entä mitä tapahtuu, jos joku tekee virheen? Jos virheistä seuraa nolaamista tai suuttumusta, opimme helposti varomaan. Jos taas vaikeistakin asioista voi keskustella rauhallisesti, uskallamme osallistua ja ottaa vastuuta.

Tunneilmapiiri ei ole vain esihenkilön vastuulla. Jokainen meistä vaikuttaa siihen omalla toiminnallaan. Seuraavan kerran, kun menet kokoukseen tai kohtaat työkaverisi, pysähdy hetkeksi miettimään omaa tunnetilaasi. Millainen tunne sinulla on juuri nyt? Miten se mahtaa vaikuttaa tapaasi kohdata muita? Voisitko käyttää minuutin siihen, että kohtaisit oman tunteesi rauhassa ja siirtyisit kohtaamaan työkaverisi toisenlaisessa tunnetilassa? Ja ennen kaikkea: millaista tunnetta haluaisit herättää toisissa?

Suosiolliset tunnetuulet eivät synny itsestään. Voimme kuitenkin jokainen omilla teoillamme auttaa niitä puhaltamaan.

Uunituoreesta Tunteen viemää -kirjasta löydät lisää tietoa tunteen vaikutuksesta toimintaan työpaikalla. Tutustu kirjaan Hidasta elämää -puodissa TÄÄLLÄ.