Eron jälkeen saattaa kestää aikaa päästä yli exästä. Se on normaalia surutyötä, johon kuuluu erilaisia vaiheita. Teorioita ”normaalista” ajasta ylitse pääsemiseen on joskus esitetty, mutta lopulta se on kuitenkin yksilöllistä.
Ylipääsemiseen vaikuttaa esimerkiksi se, miten on erottu. Edes sillä ei ole väliä, kauanko suhde on kestänyt tai onko se ollut vasta tapailua. On tutkittu, että hylätyksi tuleminen aktivoi aivoissa samoja alueita kuin kipu. Tunteet voivat olla varsin voimakkaita etenkin silloin, jos ero tulee yllätyksenä. Silloin exään tai ex-heilaan voi jopa jäädä jumiin. Se taas estää uuden rakkauden tulemisen elämään.
Vaikka olisit itse halunnut erota, ajatukset saattavat silti jäädä pyörimään kehää. Järjellä olet hyvinkin voinut tietää, että suhde ei toimi, mutta tunteet ovat jääneet junnaamaan, että ehkä olisi pitänyt yrittää vielä kovemmin. Vielä kerran.
Saatat nähdä päiväunia yhteen paluustanne ja koetat poimia merkkejä ympäristöstäsi, tuleeko hän takaisin. Käytät valveillaoloajastasi kohtuuttoman paljon sen miettimiseen, ottaako hän vielä yhteyttä. Vai pitäisikö sinun tehdä se? Tajuaako hän, että te voisitte olla täydellinen pari (vaikka ette olleetkaan edellisellä yrittämällä)? Rakastaako hän sinua? Ehkä myös kidutat itseäsi ajatuksilla, joko hän tapailee jotakuta muuta ja jopa stalkkaat häntä somen kautta.
Syy, miksi haluat pitää kiinni exästäsi on se, että se antaa sinulle toivoa. Siten ei tarvitse kohdata sitä kipua, joka syntyy lopullisesta rakkauden päättymisestä. Siksi useat ihmiset mieluummin kieltävät tilanteen kuin ovat valmiita suruun. Vaikka sinulla olisi laastarisuhteita, voit silti olla tunnepuolella koukussa exään ja hyviin vanhoihin aikoihin – ja niin kauan kuin olet vielä kiinni exässä, et voi saadakaan kuin laastarisuhteita.
Exän perään haikailu voi olla myös vastuun välttelyä, sillä on helpompaa pitää yllä unelmaa kuin ruveta tutustumaan uusiin ihmisiin laittaen taas itsensä peliin. Suru on kuitenkin pakko käydä läpi, jos haluaa päästä suhteesta irti. Ensin se sattuu, mutta sitten vapauttaa. Exästä irti päästäminen on ainoa keino löytää tilalle uutta.
5 vinkkiä jumituksesta ylipääsemiseen:
1. Lopeta fantasioiden elättely ja ala elää elämääsi. Haikailet exäsi perään siksi, että sinulla on mielikuva siitä, millaista teillä OLISI voinut olla. Jos exä vain olisi ollut aloitteellisempi. Tai jos hän vain olisi pystynyt sitoutumaan. Mutta kun ei pystynyt. Näit ehkä exässäsi potentiaalin, jota hän ei koskaan käyttänyt. Toivot yhä, että hän muuttuisi ja alkaisi olla sellainen kuin millaisena sinä näit hänet.
Ehkä myös panostit suhteeseen niin paljon aikaa ja energiaa, ettet suostu myöntämään, että se ei riittänyt – SINÄ et riittänyt. Tai pähkäilet, annoitko sittenkään vielä kaikkeasi. Et halua luopua siitä unelmasta, jonka ehdit jo suunnitella teille. Mutta hän ei näe samaa, eikä välttämättä koskaan käytä potentiaaliaan. Käytä sinä omaa potentiaaliasi ja ala rakentaa uusia unelmia.
2. Unohda manipulointi ja ole rehellinen itsellesi. Manipulointi perustuu yritykseen kontrolloida toista. Kuitenkin ainoa ihminen, jota voit kontrolloida, olet sinä itse. Naisten yleisin virhe on ottaa exään yhteyttä ja yrittää puhua hänet ympäri. Jos miestä ei kiinnosta, häntä ei kiinnosta, etkä saa millään myyntipuheilla käännettyä tilannetta toiseksi. Sitä paitsi naiset ovat verbaalisesti miehiä lahjakkaampia ja monisanaisempia, mutta määrä ei todellakaan korvaa laatua, miesten mielestä.
Tai sitten voisit kokeilla seksiä – mutta älä. Seksi voi hyvinkin kelvata exälle, mutta se ei muuta mitään, jos hän ei edes harkitse paluuta yhteen. Seksillä ei ole välttämättä muuta merkitystä kuin että se on kivaa. Älä siis myy sieluasi ja pitkitä omaa irtipäästämisprosessiasi. Säästä itsesi on/off-suhteelta ja ole järkevä. Juuri niin, järkevä. Tässä tilanteessa ei ole hyvä kuunnella sydäntään, sillä sydämellä on ikävä tottumusta ja tuttuutta, eikä tuttu ole aina hyvä asia. On/off-suhteet ovat raastavia ja tuhlaavat kallisarvoista aikaasi.
3. Muistele sitä, miksi erositte. Saatat jumittaa exässäsi siksi, että muistelet hyviä hetkiänne tai sitä kun tapasitte. Voit alkaa pelätä, että kukaan muu ei koskaan tuntuisi samalta… Mutta hei, se on hyvä! Muista mitä tunsit silloin, kun erositte.
Voi olla, että myös exällä on yhä tunteita sinua kohtaan. Se ei silti tarkoita sitä, että hän olisi valmis parisuhteeseen tai että olisitte toisillenne sopivia. Voitte olla henkisesti aivan eri vaiheissa elämäänne, eikä teitä ole tarkoitettu yhteen, paitsi ehkä toistenne opettajiksi tietyssä elämänvaiheessa. Yhteenpaluu kuulostaa tietysti ajatuksen tasolla todella romanttiselta! Jos haluatte palata yhteen, se kannattaa tehdä vain, jos molemmat ovat oppineet jotain, ettekä aloita siitä mihin jäitte ja toista samoja ongelmia. Siihen oli jokin painava syy, miksi alunperinkin erositte – onko se syy poissa tai voitteko yhdessä työstää sitä?
4. Hyväksy tilanne ja keskity omaan paranemiseen. Tämä voi olla vaikeaa, etenkin jos olet tullut jätetyksi ilman mitään selitystä ja syytä. Silloin olet saattanut jumittua eroprosessissa ensimmäiseen vaiheeseen: kieltämiseen ja vastustamiseen. Käyt jatkuvasti mielessäsi keskusteluja jättäjän kanssa ja fantasioit siitä, että pääsisit vielä juttelemaan hänen kanssaan. Ajattelet, että ilman vastauksia et voi jatkaa eteenpäin.
Jossain vaiheessa sinun on pakko hyväksyä se, että suhde on ohi, etkä ymmärrä kaikkia syitä. Puhu etenkin sellaisten ystävien kanssa, jotka eivät ole heti neuvomassa tai hoputtamassa sinua pääsemään yli exästä, vaan jotka jaksavat kuunnella kipuiluasi. Kirjoita exällesi kirje, johon laitat kaikki ne asiat, jotka haluaisit hänelle kertoa. Kerro, mikä loukkasi, mitä ajattelet hänestä ja miltä sinusta nyt tuntuu. Lopeta kirje kiittämällä siitä, että sait kertoa hänelle tämän kaiken. Lopuksi polta kirje (jossakin turvallisessa paikassa!).
Hyväksy se, että exäsi tekee valintoja, joista et pidä. Hän saattaa ”käsitellä” eroa iskemällä heti uuden kumppanin. Hyväksy myös se, että sinulla on yhä tunteita häntä kohtaan. Älä taistele sitä vastaan, vaan käy suru läpi. Surematon suru voi muuttua masennukseksi, jos sitä ei kohtaa. Suruvaiheen jälkeen tulee normaalisti viha, mutta sokaisevakaan viha ei välttämättä poista rakkauden tunteita exää kohtaan. Viha ei neutralisoi rakkautta, vaan sen tekee anteeksianto.
5. Anna anteeksi. Voi olla, ettet tule koskaan saamaan anteeksipyyntöä, vaikka olisit sen ansainnut. Silti anteeksianto on se asia, jonka ansiosta päästät menneistä irti. Et anna anteeksi siksi, että hyväksyisit vääryyden, vaan siksi, että sinä itse saisit mielenrauhan. Teet palveluksen itsellesi. Jos et anna anteeksi, kovetat jonkin osan itsestäsi. Anteeksianto taas johtaa vapautumiseen ja selkeyteen, koska et haudo kostoa, vaan olet vapaa rakastamaan ja ottamaan vastaan rakkautta.
Anteeksianto ei myöskään tarkoita sitä, että selität asiat exäsi parhaaksi, miksi hän käyttäytyi kuten käyttäytyi. Voit tuntea myötätuntoa häntä kohtaan, mutta sinä et saa ottaa vastuuta toisen ihmisen käytöksestä. Voit ymmärtää, että hänkin teki vain sen, mihin hän kykeni, eikä osannut parempaa. Muista, että anteeksianto voi olla pitkä ja aaltoileva prosessi. Anna anteeksi myös itsellesi! Teit valintasi ja päätöksesi aikoinaan sen hetkisten tietojesi ja taitojesi mukaan. Nyt olet viisaampi.
