”Parissa työpaikassa on ollut hallitsevia yksilöitä, jotka valitsevat, ketkä ovat sisäpiiriä ja ketä suljetaan ulos. Se käy hyvin kuormittavaksi ajan mittaan, koska ulkopuolelle jätettyä kritisoidaan ja halveksitaan avoimesti. Johto ei ole ollut kiinnostunut asiasta. Kummassakin tapauksessa työpaikka meni vaihtoon burnoutin vuoksi.”
Tämä on yksi tarinoista, joita on kerrottu Piilokiusaajat ympärilläsi -kirjaani varten (Bazar/Hidasta elämää, 2026). Kirjani perustuu satoihin tarinoihin kaltoinkohtelusta työelämässä.
Kertomuksissa toistuu, että valtaa käyttävät työystävykset, perheenjäsenet, sukulaiset tai kaveriporukat aiheuttavat monille ahdistusta työyhteisöissä. Työyhteisöjen liittoumille on monenlaisia nimityksiä, kuten sisä- ja ulkopiirit, kuppikunnat, klikit, hovit ja kätyrit, lentävät apinat tai Hyvä veli tai sisar -verkostot. Kaikki kuvaavat tilannetta, jossa osa kuuluu selvästi ydinporukkaan ja osa sen ulkopuolelle.
Piinaavat porukat ovat tuttuja kiusatuille, sillä henkiseen työpaikkaväkivaltaan liittyy usein jonkinlainen valtasuhde. Yksi valtasuhteen muoto on enemmistön voima.
Tällaisessa valtasuhteessa tiimin tai työyhteisön jäsenet voivat liittoutua yhtä tai kahta työntekijää vastaan. Työystävyys ja verkostoituminen sekä henkilöstön hyvä yhteishenki ovat loistavia asioita, mutta tiiviit ja hioutuneet suhteet voivat johtaa tilanteeseen, jossa puolustetaan vain niin sanotusti ”omia”.
Työystävysten porukka ei tunnista usein omaa vallankäyttöään. Tilanne, jossa useampi on yhtä tai kahta vastaan, ei ole henkilökemiaongelma tai ristiriita vaan vallankäyttöä.
Ulossuljettu työntekijä voi kokea, että jos hänelle syntyy ristiriita jonkun työkaverin kanssa, pitävät työystävät toistensa puolta kyseenalaistamatta. Porukka saattaa myös kääntää muita kiusaamisen kohdetta vastaan.
Jos työystävät ovat läheisiä toisilleen, on väistämätöntä, että oman ystävän näkee kauniissa valossa. Onhan hänellä vikoja, mutta niille on joustava, kuten missä tahansa läheisessä ihmissuhteessa. Samanlaista joustoa ei löydy uudelle työkaverille tai hankalaksi väitetylle työkaverille.
Jos työyhteisö ei tue rakentavaa ratkaisua, vaan osallistuu tilanteeseen puhumalla pahaa tai vaikenemalla, jää ulossuljettu ristiriitatilanteessa yksin – ei yhtä, vaan useampaa vastaan. Liittoutuminen voi parantaa omaa asemaa työyhteisössä, koska ryhmään kuuluminen antaa turvaa ja vallankäytön mahdollisuuksia – se ei ole kuitenkaan reilua kohteeksi joutunutta kohtaan.
Usean ihmisen käyttämää henkistä väkivaltaa on muiden vaikea tunnistaa, koska liittoutuneet tukevat toistensa tarinaa – eli kertomusta, jonka mukaan kiusaamisen kohde on ansainnut asemansa.
Mitä voit tehdä kuppikunnan kanssa?
Jos olet työkaveriporukan kohteena, tarvitset muiden tukea. Tutkimukset osoittavat, että kiusaamisen kohteen on vaikea irrottautua yksin tilanteesta.
Et voi siis vain sinnitellä – asian eteenpäin vieminen on tärkeää. Kerro ystävällisesti, että sinuun kohdistuu vallankäyttöä, jolla on vaikutuksia terveydellesi.
Piinaajiin voi kuulua esihenkilökin, ja siksi työyhteisön kulttuuria on tärkeää kehittää. Ulossulkemista voivat ehkäistä esimerkiksi seuraavat asiat:
- Selkeät pelisäännöt. Tehkää työyhteisöönne yhdessä säännöt sille, millaista käytöstä työyhteisössä sallitaan.
- Kuppikuntien kyseenalaistaminen. Hyvässä työyhteisössä kaikki pyrkivät toistensa kanssa asialliseen työskentelyyn.
- Työkaverisuhteiden vahvistaminen. Luokaa käytäntöjä tai päiviä, joissa jokainen liikkuu oman tiiminsä ulkopuolelle tutustumaan muihin työyhteisössä.
Lue myös aiempi kirjoitukseni ostrakismista. Lisää tietoa aiheesta löydät kirjastani Piilokiusaajat ympärilläsi – Tunnista työpaikan myrkyttäjät.
