Juoksevan veden aikaan maaperä altistuu vedelle ja virtaukselle, ja saattaa jopa tulvia. Seurauksena siihen syntyy säröjä, joista lähtee itämään ja nousemaan jotain uutta ja hallitsematonta.
Kaikki meistä kaipaavat ja tarvitsevat omaan elämäänsä tietyn määrän tunnetta autonomiasta. Siitä, että voin omilla toimillani ja valinnoillani vaikuttaa omaan elämääni. Toisilla tämä tarve on korostunut jopa siinä määrin, että pienikin hallinnan tunteen menettäminen synnyttää voimakasta ahdistusta. Tällaisen ihmisen tarve hallita omaa elinpiiriään on niin voimakas, että se tilkitsee pienimmätkin säröt ja tukahduttaa niistä kasvavat versot.
Mutta kuten tiedämme, elämä ei suostu hallinnan alle. Se virtaa vuolaana, kulkee odottamattomiin paikkoihin ja yllättää meidät jatkuvalla syötöllä. Yksi puhuu karman laista, toinen universumin tahdosta ja kolmas puhtaasta sattumasta. Yhtä kaikki, tietty ennakoimattomuus kuuluu osaksi elämää.
Elämme aikakautta, jossa monelle on tärkeää selittää asiat auki. Tutkia, analysoida ja tehdä johtopäätöksiä, jonka myötä kasvattaa omaa kokemusta hallinnasta.
En näe tässä sinällään mitään väärää tai moitittavaa. Samalla totean, että elämisen runsauden kannalta välttämättömät säröt eivät pääse muodostumaan, jos hallinnan tunteesta pitää kiinni kynsin ja hampain.
Silloin on mahdotonta saada luotettavaa vastausta siihen kysymykseen “mitä minulle juuri nyt kuuluu”. Pintapuolinen vastaus on ilmeinen, mutta pinnan alla poreileva avautuu usein vasta säröjen ilmaannuttua.
Säröille pitää altistua ja antautua.
Se tapahtuu luottamalla asioihin, joita ei voi hallita tai joskus edes järkeistää tai selittää. Säröt syntyvät näkymättömään luottamisesta. Siitä, että uskallat lähestyä toista ihmisistä, haastaa omia tottumuksia, altistaa itseäsi uudelle, kuunnella kehotumustasi, seurata intuitiotasi ja monesta muusta vastaavasta tekijästä.
Kiteytetysti siitä, että uskallat luottaa ja antautua pelkän järkeilyn sijaan kaikille aisteillesi. Sille viisaudelle, joka osaltaan on johdattanut meitä läpi historiamme. Se voi kätkeä sisäänsä tärkeää ja ainutlaatuista tietoa itsestäsi ja pyrkimyksistäsi.
Meillä on uskomaton kyky järkeillä ja ajatella. Sen synnyttämän hallinnan tarpeen ei soisi peittävän alleen sitä voimaa ja viisautta, joka heijastuu niistä säröistä, joita elämäämme annamme muodostua.
Uskalla luottaa, ja katso, mitä lähtee muodostumaan.
Ota mitä otat, jätä mitä jätät.
Säröjä kohti mennään myös Harri-Pekan kirjassa Sattuu ihan helvetisti – Opi sietämään kipeitä tunteita.
