Se mitä pelkäät, ei ole aina totta – Pelko on subjektiivinen kokemus, johon voit vaikuttaa

Tiesitkö, että samat ihmiskehon ja mielen mekanismit, jotka tuottavat pelkoa, mahdollistavat myös uteliaisuuden ja innostuksen? Lähes mikä tahansa kiehtova asia tai tilanne on mahdollista kääntää pelottavaksi – tai päinvastoin.

Pelkäämiseen riittää usein se, että salpaa hengityksen ja jännittää kehon lihaksia. Pitää vimmatusti kiinni. Uteliaisuus puolestaan lähtee irti päästämisestä. Siitä, että ensi alkuun vapauttaa hengityksen ja antaa sen virrata vapaasti.

Sillä pohjimmiltaan pelko on uteliaisuutta, joka unohtaa hengittää. Se on jännitystä, jolta puuttuu happi. Pelko ei uskalla päästää irti.

Hapen loppuminen on käypä esimerkki monien pelkojen kuvaamiseen. Suurin osa ihmisistä tietää, miltä hapen loppuminen tuntuu – tai ainakin luulee tietävänsä. Todellisuudessa hapen loppuminen ei tunnu yhtään miltään. Kun henkeään pidättävälle ihmiselle tulee tarve hengittää, on hänellä yleensä vielä rutkasti happea käytössään. Epämiellyttävä tunne ei kerro hapen loppumisesta vaan keuhkojen hiilidioksiditason nousemisesta. Se tuntuu useimmista tukahduttavalta, mutta ei ole itsessään välittömän vaarallista.

Tämän kaltaiseen ajatteluun perustuu esimerkiksi vapaasukeltajien ajattelumaailma, jossa kehon toimintoja opetellaan ymmärtämään siten, että niiden välittämiin signaaleihin voi luottaa. Kuten esimerkiksi siihen, koska sukeltamista voi jatkaa ja koska taas on aika nousta pintaan.

Useimmat pelot toimivat loppupeleissä samoin. Pelko ilmenee tunteena kehossa, ja sitä voi oppia ymmärtämään.

Tilastot tekevät peloista järjettömiä

Monet peloistamme eivät kestä tilastollisesti tarkempaa syyniä. Esimerkiksi lukemattomat ihmiset pelkäävät ahtaita paikkoa, kuten luolia. Aniharva kammoksuu kuitenkaan auton kyydissä istumista. Samalla tiedetään, että vuonna 2021 Suomessa liikenneonnettomuuksissa kuoli yli kaksisataa ihmistä ja loukkaantui lähes neljätuhatta. Tuona samaisena aikana luolia ei tiedetä romahtaneen yhtään, eikä luolaonnettomuuksistakaan raportoitu. Näitä lukuja vasten tarkasteltuna, ei luola vaikuta olevan lainkaan vaarallinen paikka. Se on ahdas tila, ei muuta.

Yhtä lailla, useat meistä mieltävät valkohain vaaralliseksi, mutta koiran sympaattiseksi. Siitäkin huolimatta, että vuonna 2017 teetetyn Floridan luonnontieteellisen arvion mukaan ihmisen mahdollisuus kuolla hain hyökkäyksessä on yhden suhde kolmeenkymmeneenviiteen miljoonaan. Pelkästään Suomessa raportoitiin tuon samaisen vuoden aikana yli 800 koirien ihmisiin kohdistamaa (tahallista tai tahatonta) puremaa.

Pelot käyttäytyvät aniharvoin loogisesti. Siksi ne pyrkivät pitämään tiukasti kiinni uskomuksista, etteivät paljastuisi. Kun katsot ympärillesi, voit havaita tämän niin poliittisessa puheessa, iltapäivälehtien otsikoissa kuin myös messiaanisten somevouhkaajien feedeissä. Läsnä on aina uhka, joka vaatii valveilla olemista – sekä yleensä sen ohella äänestämistä, kuluttamista tai sometilin seuraamista.

Ja kas kummaa, pian pelkäämme omissa heimoissamme laput silmillä.

Pelon ymmärtämistä tärkeämpää on reagoida siihen

Kuten edellä mainituista esimerkeistä käy selväksi, pelkoja voi oppia ymmärtämään. Tieto ei silti lohduta sillä hetkellä kun pelko vyöryy kehon ja mielen yli. Siksi pelon kohtaamisessa ymmärtämistä tärkeämpää on reagoida. Pelko on jumiuttavaa energiaa, joka on saatava liikkeelle. Pelon edessä reagoiminen luo pohjaa sille, että niin voi tehdä myös tulevaisuudessa.

Joskus se on väistämistä, joskus esiin nousemista, toisinaan puolelle asettumista, toisinaan vastaan sanomista.

Pelkoa ei tarvitse voittaa (ellei ole Marvelin supersankari). Oleellisempaa on reagoida sen synnyttämään lamaantumiseen. Sitä on pelon kohtaaminen. Käyttäytymistieteen professori Markku Niemivirta toteaa tyhjentävästi, että “sietämisen kautta subjektiivinen kokemus voi muuttua”.

Kuten vapaasukeltaja oppii ymmärtämään omaa kehoa ja mieltä, myös sinun on mahdollista sisäistää se, mistä omat pelkosi todella kumpuavat. Sen myötä rakennat eväitä, joiden avulla rohkenet reagoida pelkoihin ja siedät niitä kerta toisensa jälkeen. Opit luottamaan ympärillä olevaan hetkeen ja siihen, että se kantaa myös silloin kun pelottaa.

 

Artikkeli pohjautuu Harri-Pekka Pietikäiseen puheeseen Täysii 2022 -seminaarissa, jonka otsikko oli Toivoa pelosta selviytymiseen.
Supertarjous ❤ Unelmakarttakirja -verkkokurssi nyt -50% alennuksella vain 19,75€.
Synttäriviikon tarjous  on voimassa  sunnuntai-iltaan klo 23.59 saakka.
Lue lisää
close-image
Tarjous -35% ❤ Eevi Vuoriston verkkokurssi tunnelukoista nyt 44,90€ (norm. 69€) - Voimassa maanantai-iltaan klo 23.59 saakka.
Lue lisää
close-image
KIRJAMESSUJEN AJAN KAIKKI KIRJAT -25% ❤ Tarjoushinnat voimassa Hidasta elämää -puodissa sunnuntai-iltaan klo 23 saakka 📚
TÄSTÄ PUOTIIN
close-image
Kampanjan JATKOAIKA maanantai-aamuun klo 07! Valitse kaksi korttipakkaa niin tarjoamme sinulle kolmannen ilmaiseksi ❤
OSTA TÄSTÄ
close-image
Ystävänpäivä lähestyy ❤ Tilaa puodista tasarahahintaan ihanat lahjat ystävälle, rakkaalle tai itsellesi.
Katso ystävänpäivätarjoukset
close-image
TÄNÄÄN KLO 23.59 ASTI: Ymmärrä itseäsi ja suhteitasi -verkkokurssi 49€ (norm. 89€)
Lue lisää
close-image
TÄNÄÄN KLO 23.59 ASTI: Miten lopetat överiempatian -verkkokurssi 49 € (norm. 127 €)
Lue lisää
close-image
Synttärikampanjan viimeinen viikonloppu!
PUOTIIN
close-image