Masennuksesta toipunut tunnelukkoteterapeutti ja pappi Miia Moisio auttaa masentunutta purkamaan tunnelukkojaan uutuuskirjassaan Masennus ja tunnelukot .
Kaikilla ihmisillä on tunnelukkoja, mutta masentuneen mielenmaisemaa leimaavat lähes poikkeuksetta useat vahvat tunnelukot. Miian kannustava kirja kuvailee ensimmäistä kertaa 18 tunnettua tunnelukkoa masennuksen näkökulmasta.
Kirja kuvaa, miten tunnelukkoihin yleensä reagoidaan ja miten ne näkyvät masentuneen ajattelussa ja toiminnassa. Tunnelukkoihin voi onneksi vaikuttaa ja niitä voi lieventää, kun niistä ensin tulee tietoiseksi.
Tunnelukkojen ymmärtäminen voi olla merkittävä askel toipumisen polulla. Kun masentuneessa itsessään herää halu toipua, pystyvät läheiset ja auttajatkin paremmin tukemaan masennuksesta kärsivää.
Masennus on kokonaisvaltainen sairaus. Sen hoitamisessa olisi hyvä huomioida fyysinen ja psyykkinen puoli. Myös sosiaalinen ja henkis-hengellinen ulottuvuus kuuluvat tähän kokonaisuuteen.
Tunnelukot aiheuttavat ihmiselle tunnekuormaa, jota tunnelukkojen työstämisen avulla voidaan keventää ja sitä kautta osaltaan kasvattaa elinvoimaisuutta, joka masennuksesta kärsivällä on usein kadoksissa.
Nämä kolme tunnelukkoa ovat tyypillisiä monille masentuneille ihmisillä
1. Vaativuuden tunnelukko kuiskii ihmisen sisällä kovia vaatimuksia. Vaativuus on lapsuudessa ja nuoruudessa olleen auktoriteetin vaativa ääni. Tuo ääni laittaa kantajansa suorittamaan ja vaatimaan itseltään usein kohtuuttomia ja tuntemaan jatkuvaa riittämättömyyttä. Vaativa puhe on sisäinen ääni, jonka toipuja joutuu hiljentämään, jotta omista vaatimuksista voisi tulla kohtuullisia ja vähemmän uuvuttavia.
2. Vajavuuden tunnelukko on usein vaativuuden tunnelukon ”kaveri”. Vajavuuden kokemuksen voi nimittää myös kokemukseksi vääränlaisuudesta, kelpaamattomuudesta ja arvottomuudesta eli häpeäksi. Masennusta voi myös ajatella häpeäsairautena, kuten Miia Moisio sitä kuvailee. Häpeän vastalääke on itsensä rakastaminen. Se on myötätuntoa, hyväksymistä ja omien tunteiden, tarpeiden ja rajojen tärkeänä pitämistä.
3. Hylkäämisen tunnelukko löytyy monen masentuneen taustalta. Silloin ihmisellä on ollut elämässään paljon hylkäämisen kokemuksia. Aina kysymys ei ole konkreettisista hylkäämisistä vaan tunnetason torjumisesta, tunteiden väheksymisestä ja lapsen jättämisestä selviytymään yksin vaikeiden tunteiden kanssa. Masennuksesta toipuja joutuu opettelemaan sitä, ettei hylkää itseään vaan pysyy itsensä rinnalla.
Kaikista tunnelukoista toipumisen isoin juttu on se, että ihminen alkaa tarjota itselleen sitä, mitä on joskus jäänyt vaille, eli aktivoi oman sisäisen, lempeän ja hyväksyvän aikuisuuden itsensä avuksi ja vahvistajaksi. Ihanaa tietysti on, jos sisäisen aikuisuuden lisäksi ympärillä on ihmisiä, oma heimo, joiden joukossa saa olla se, kuka on.
Tunnelukkojen ymmärtäminen voi olla merkittävä askel masennuksesta toipumisen polulla. Tutustu kirjaan TÄSTÄ:
