Jos jokin vanha juttu toistuu ja toistuu, älä hyvä ystävä niittaa itseäsi. Alitajunnallasi, aivoillasi ja sisäisyydelläsi on aina tosi hyvät ja totutut reitit ja syyt siihen, miksi joku vanha (runttu)kuvio toistuu. Yleensä aina saman kuvion toistamisen mekaniikan alla on se, että yritämme vanhoin alitajuisesti syntynein toiminta- ajattelu- ja tunnemallein päästä johonkin uuteen lopputulokseen. Voin kertoa, että olen itse hakannut aika paljon päätä samoihin mäntyihin juuri tämän vuoksi. Ja muutos on mahdollista.
Sisäisen muutoksen prosesseihin tarvitaan TURVAA, jotta tilanteissa ja asioissa oppii ottamaan aikalisän ja tutkimaan, miksi reagoi niin kuin tekee ja mitä itsessä tapahtuu. Ja valitsemaan uutta selkäydinreaktioiden sijaan. Aivomme ovat energiatehokkaat: ne mielellään käyttävät samoja hermoratoja, joita ovat tottuneet käyttämään. Se tarkoittaa, että meihin on fysiologisesti sisäänrakennettuna muutosvastustus. Vaikka olisi paljon rakentavampaa ajatella, että vielä mä pääsen elämässäni eteenpäin tai ansaitsen parisuhteessa parempaa tai ei ole mun tehtävä tehdä toisten ihmisten duuneja tai kantaa vastuuta heidän tunteistaan, himmaavat uskomukset luuppaavat samoja alitajuisia ajatuksen ratoja ja vaikuttavat huomaamattamme valintoihimme. Neroplastisuuden myötä on mahdollista OPPIA ajattelemaan uusin, tuntemaan itsestään ja elämästä valoisammin ja tekemään isojakin muutoksia, murtautumaan vapaaksi toistuvista kuvioista.
Vaikeiden tunteiden väistäminen eli tunnetaitojen ohuus ilmenee usein niin, että vetää jatkuvasti puoleensa kaikenlaista tuttua kurjuutta. Se ei ole mitään huonoutta vaan sitä, ettei meillä vielä ole ollut turvaa kohdata esimerkiksi jo varhaisissa vaiheissaan tajunnan perukoille sulloutunutta lähes kestämättömän kipeää yksinäisyyttä, tuskaa tai surua. Sellaista turvaa ei tarvitse (eikä usein voikaan) yksin löytää: siksi suosittelisin lähes kaikille sisäisen turvansa löytäneen, ulkopuolisen auttajan jeesausta.
Usein ulkoiset olosuhteemme heijastavat meille sitä, mikä syystä tai toisesta on sisäisessä kokemuksessamme kiellettyä ja kohtaamatonta. Peitämme kaameaa kipua sellaisella, jota systeemimme on turtunut sietämään, koska alkuperäisen ydinkivun kohtaamiseen ja vapauttamiseen tarvitaan paljon tukea, rakkautta ja turvaa. Jos niitä ei ole riittävästi saatavilla, rullaamme tutuissa pyllymäissä ja jumitamme samoissa fiiliksissä ja keloissa vuosikausia.
Kun jokin kuvio elämässämme toistuu aina vain tai muutosta ei ala kuulua, hitusen voimaantumaton (ja ihan ymmärrettävä) responssi on itsesäälisesti taivastella, miksi tää taas tapahtuu, sen sijaan että itselleen myötämielisesti ja uteliaasti antaisi tunteiden tuntua ja porautuisi ytimiin: mikä minussa yhä kutsuu tätä esiin? Missä kohtaa itseäni en vielä koe olevani arvokas, en vielä valitse itselleni parempaa tai liikun huomaamattani kohti voimaantumattomuutta?
Kun sisäinen turva vahvistuu, voi oppia kuulostelemaan, mitä on projisoinut toisiin tai maailmaan – millaisia alitajuisia odotuksia, fantasioita tai stooreja on ripustanut onnensa ehdoiksi tai esteeksi.
Jos emme ole saaneet tukea ja peilausta kipujen kohtaamiseen, usein väistämme myös kasvun kipua – sitä, että psyykemme ja hermostomme muokkautuisikin ihan uudenlaiseen kokemukseen itsestämme, ja että voisimme tsiigailla itseämme peiliin. Mutta aikuisena ei tarvitse enää odotella pelastajaa, vaan saa alkaa itse auttaa itseään. Olennainen asia sisäisen vanhemmuuden opettelussa on surra ja tuntea rehellisestä vihaa siitä, ettei aikoinaan saanut hoivaa, turvaa ja tukea joita olisi tarvinnut. Tuon tuskan ei tarvitse jatkua ja määrittää elämäämme: kun kohtaa tunteensa sen sijaan, että vain kanniskelee niitä, voimauttava myötätunto kuplii aina esiin.
Jos tietää vain siitä, mitä tähän asti on kokenut, ehkä kannattaisi olla superkärsivällinen itsensä kanssa ja suostua siihen, että tuntematon pelottaa, ja että välillä repsahtaa takaisin vanhaan. Joskus vanhat tutut kelat ja kuviot toistuvat niin kauan, kunnes teemme niiden suhteen jotain uutta. Kyse on siitä, että elämä tuo eteemme uudestaan ja uudestaan triggereitä, jotka mahdollistavat eri kehitysvaiheiden keskeneräiseksi jääneiden asioiden loppuunsaattamisen, eheyttävän muutoksen.
Lämpimästi tervetuloa voimauttavan uutuuskirjani pariin. Sydänvoimaa muutokseen löytyy täältä
Voimauttavat kurssini ja terapeuttisen valmennukseni löydät TÄÄLTÄ.
