5 deittailuvinkkiä herkälle sinkulle – Näin säilytät uskosi rakkauteen

Maaria Tommila Hidasta elämää blogitunniste

Toisen ihmisen kohtaaminen on aina ollut minulle kokonaisvaltainen, suorastaan hengästyttävä kokemus. Valtavan suuri aistimusten ja kokemusten kudelma silloinkin, kun tutustuminen on päättynyt lyhyeen. On ollut ihmeellistä tutkia ihmisyyttä toisen ihmisen muodossa. Ihmetellä hänen ihmettään edessäni ja tunnustella, kohtaisimmeko jollain samalla taajuudella, saman tien varrella. Löytäisimmekö yhteisen kielen.

Jos sinäkin olet herkkä aistimaan toista ihmistä, ehkä olet myös huomannut, että kun sinkkuna pitää sydämensä avoimena, jossain vaiheessa alkaa tuntua työläältä avata ja sulkea sydän aina vuoron perään.

Mitä tehdä, kun toivoo löytävänsä rakkautta, mutta huomaakin sydämensä vain haavoittuvan kerta toisensa jälkeen? Kun vuodet vierivät, eikä oma itsetutkiskelu ja yksinäisyys enää jalostu sen hienommaksi? Kun unelmat haurastuvat hennoiksi langoiksi, joista yhä pitelee kiinni. Kestääkö herkkä sydän?

Tässä muutama itselleni toiminut vinkki siihen, miten suojata herkkää sydäntä niin, ettei se päätyisi aina riepoteltavaksi, mutta samalla kuitenkin niin, että sen uskaltaisi pitää auki, jotta rakkauden olisi mahdollista päästä sisään.

1. Kuuntele sydäntäsi

Jos kuuntelet rehellisesti intuitiotasi ja sydämesi ääntä, mitä ne kertovat sinulle? Ansaitseeko ihan jokainen aina mahdollisuuden? Tarvitseeko kaikkia ja kaikkea loputtomasti koittaa ymmärtää?

Voi olla hyvä tunnustella, onko deittikumppanin seurassa vilpittömästi hyvä olla. Virtaako välillänne hyväntahtoisuutta, ehkä lempeyttäkin? Onko olo turvallinen? Jos alusta asti ilmassa on selittämätön tunne, että kaikki ei oikein ole kohdillaan, kannattaako silloin jatkaa tutustumista? Tai jos toivotte elämältä täysin eri asioita, onko pidemmän päälle yhteinen elämä kuinka mahdollinen?

Joskus ihmisiä tapaillessa oma suunta saattaa alkaa sumentua, varsinkin jos tuntuu, että kumppanin etsintä on kestänyt jo pitkään, eikä vastakaikua omille haaveille ole kuulunut. On helppoa ajoittain hukata itsensä, kun sinkkukilometrit painavat jo takana, eikä jaksaisi enää uskoa omiin haaveisiinsa, kun eivät ne ole mihinkään vieneet.

Vaikka tuntuisi, että ympärillä on kaikenlaista hälinää, muista se, minkä tiedät sydämessäsi todeksi ja tärkeimmäksi. Ehkä sydämesi on nimenomaan kuljettanut sinua koko ajan oikeaan suuntaan, vielä vain eteenpäin sinne, minne sinun kuuluukin päätyä.

Anna unelmasi johdattaa sinua ja valaista polkuasi, kunnes se risteää jonkun toisen kanssa, joka unelmoi samoin.

2. Lepää

Joskus parasta etsimistä on olla vain, antaa elämän virrata ja kuljettaa. Ilman tarkempia aikatauluja ja suunnitelmia. Katsoa, minne elämä luonnostaan vie silloin, kun sitä ei itse puske jonnekin, ja tarttua tilaisuuksiin, kun niitä ilmenee.

Levätä voi myös kohtaamisissa toiseen ihmiseen tutustuttaessa. Voitko lähestyä toista ihmistä vähän levollisemmin, ehkä rennomminkin? Joskus hyväntahtoinen huumori voi keventää tunnelmaa, jos siihen löytyy yhteinen sävel. Ehkä voit antaa asioille aikaa kehittyä omassa tahdissaan. Yhtä hyvin joskus voi olla paikallaan hellittää, jos alkaa tuntua siltä, että kaikki on vain ikävää, vaikeaa ja pakottamista.

Ethän anna ihmisten kuluttaa itseäsi puhki. Jos ikäviä kohtaamisia, epämääräisyyksiä ja pettymyksiä kertyy niin monta peräkkäin, että sydäntä särkee, pitäisikö pitää pieni tauko ja keskittyä niihin asioihin, jotka tuovat itselle hyvää mieltä? Voi olla hyvä idea tietoisesti ympäröidä itsensä niillä läheisillä ihmisillä, joiden kanssa on hyvä olla. Tehdä itselle mieluisia asioita ja pitää itsestä hyvää huolta.

On myös hyvä muistaa, että rakkautta ei voi pakottaa, ei survoa omiin aikatauluihin, haaveisiin tai vaatimuksiin. Ehkä rakkautta voisikin lähestyä levosta käsin silloinkin, kun sitä todella toivoo ja kaipaa.

3. Salli inhimillisyys itsellesi ja toisille

Kun toisilleen vieraat ihmiset kohtaavat, kaikki on mahdollista ja kommelluksiakin voi sattua. Mokasiko toinen jotain tai mokasitko itse? Sen ei tarvitse olla maailmanloppu. Ole itsellesi armollinen ja anna armoa vähän toisellekin.

Ajattelen, että talsimme kaikki täällä yhdessä elämää rinnakkain ja aika usein myös kompuroimme, joskus vedämme kuperkeikkaa ja löydämme itsemme tai toisemme noloista tilanteista. Aika inhimillistä, eikö vain?

Onko jyrkille vastakkainasetteluille tarvetta silloinkaan, kun joudumme pettymään toisiimme? Toinen ihminen ei voi koskaan olla tilattava tuote, jonka pitäisi automaattisesti täyttää kaikki toiveemme. Hän on kokonainen ihmiselämä ja kulkee oman historiansa kanssa, vajavaisuuksineen ja vahvuuksineen. Niin kuin me kaikki.

Joskus deittimaailmassa emme aina vain kohtaa, emme edes hyvistä aikomuksista huolimatta. Vaikka kohtaamiset olisivat joskus ikäviäkin, silti kaikkien osapuolien takana on aina jollain tapaa ihmisyyttä. Olemme eri vaiheissa, eri kohdassa omaa tarinaa.

Ehkä jonain päivänä kohtaat jonkun samassa risteyksessä ja lähdettekin samaan suuntaan.

4. Älä unohda rakkautta

Vaikka maailma tuntuisi kuinka kovalta ja siltä, että rakkaus on ehtynyt, se ei ole totta. Valitsen ajatella näin joka päivä. Koen rakkauden mahdollisuuden olevan läsnä joka hetki ja uskon sen virtaavan ihmisten välillä juuri nytkin.

Voin päästää rakkauden läpi, jos lasken muurini. Ehkä saan myös osumaa, mutta se on sen arvoista, jos samasta väylästä rakkauden on mahdollista päästä sisään.

Voin myös valita toisin. Voin vetää muurit ylös ja sulkea itseni. Silloin olisin suojassa, mutta en voisi kokea rakkautta.

5. Tee sopu itsesi ja maailman kanssa

Joskus lupaavastikin alkanut tarina saattaa jäädä auki, ikään kuin leijumaan ilmaan. Kuin joku painaisi stop-nappulaa elokuvassa, eikä rauhoittavaa loppua koskaan tulisi. Entä jos antaisit asioiden vain olla niin? Ehkä jokin erilainen ymmärrys aukeaa vasta myöhemmin, kenties vuosien saatossa.

Voi tuntua hankalalta jatkaa eteenpäin epämääräisten käänteiden jälkeen, mutta pystyisitkö jatkamaan kuitenkin? Entä jos edessäpäin on vielä sopivampaa rakkautta, joka ei jätä sinua roikkumaan typertyneiden kysymysten kanssa? Entä jos käy vielä hyvin?

Ihmiset toimivat välillä hämmästyttävän julmasti toisiaan kohtaan, eikä sitä ole aina helppoa, eikä tarpeenkaan ymmärtää. Minua on silti auttanut tehdä jonkinlainen sopu itseni ja maailman kanssa. Vaikka asiat jäisivät ratkaisemattomaan tilaan, vaikka minua olisi kohdeltu suorastaan inhottavasti, voin silti päättää, että virtaan sovussa maailman virrassa.

En anna ainutkertaisen elämäni valua katkeruuden jokeen. Uskon yhä ihmisten hyvyyteen, kauneuteen ja rakkauteen. Moni on koittanut horjuttaa tuota maailmankuvaa, mutta vielä koskaan en ole siitä luopunut.

Vaikka mitä kamalaa tai erikoista olisi tapahtunut, muista, että olet yhä kykenevä ja arvokas näkemään ja kokemaan hyvää, antamaan hyvää ja vastaanottamaan hyvää.

Jokainen päivä on ihmeellinen mahdollisuus rakastaa.

 

Sydämellä, Maaria

 

Kuva: Pexels.com.

 

P.s. Tiesitkö, että Facebookista löytyy Hidasta elämää -sinkkuryhmä?