Miksi ihmisestä tulee jotain sellaista, joka aiheuttaa jatkuvaa kohtuutonta kärsimystä erityisesti häntä kaikista lähimpänä eläville?
Mikä muovaa ihmisolennosta äärimmäisiä konflikteja tehtailevan ja niistä jopa nauttivan persoonan? Miksi ihmisestä tulee narsisti, joka rikkoo ja tuhoaa?
Rakkautta, sekä hellää, mutta jämäkkää turvaa
Me ihmiset tarvitsemme syntymästä kuolemaan asti tunnetta siitä, että meidät nähdään ja kuullaan. Kasvaessamme lapsesta aikuiseksi tarvitsemme jatkuvaa varmuutta myöskin siitä, että olemme rakastettavia ja hyväksyttäviä. Tarvitsemme myös turvallisuutta, kannustusta, tukea, turvallisia rajoja, sekä lupaa olla oma itsemme.
Lapsi tarvitsee turvallista aikuista myös siihen, että hän voi opetella tunnistamaan omia tarpeitaan, sekä täyttämään niitä ilman, että satuttaa itseään tai muita. Lapsi tarvitsee aikuisen tukea oppiakseen sietämään turhautumisen tunnetta, sekä muita negatiivisia tunteita.
Jos edellä mainitut jäävät pois tai ylikorostuvat persoonallisuuden ja minäkuvan kehitys häiriintyy. Tällöin käsitys itsestä ja muista, sekä rajoista minun ja sinun välillä vääristyy. Myöskin omien tarpeiden tunnistaminen vääristyy ja ihminen voi tavoitella niitä hyvinkin sairaalloisin, itseä ja muita satuttavin, sekä loukkaavin keinoin.
Kasvatus pääroolissa
Tutkimusnäyttö ei ainakaan vielä pysty osoittamaan varmoja syitä narsistisen persoonallisuushäiriön syntyyn.
Tämänhetkisen tutkimustiedon ja narsismia selittävien teorioiden valossa lapsuuden vaurioituneet kasvatusolosuhteet vaikuttavat kuitenkin olevan syy narsismin syntyyn.
Lapsen olemassaolo, sekä tarpeet on voitu täysin ohittaa ja kasvatus on voinut olla hyvin ankaraa, väkivaltaista, tunnekylmää ja nöyryyttävää. Lapsi on joutunut ansaitsemaan vanhempien huomiota uhrautumalla, suorittamalla ja pyrkimällä saavutuksiin, jotka eivät mitenkään päin mahdu kohtuuden rajoihin. Siltikään mikään ei ole riittänyt, eikä pieni ihmisen alku saanut koskaan tunnetta siitä, että olisi riittävä ja rakastettava juuri sellaisena, kuin on.
Ainoa malli, jonka lapsi on oppinut ihmisten kanssa olemiseen on ollut joko alistua tai alistaa.
Toisessa tapauksessa lasta on taas voitu pitää kuin lasikukkaa kämmenellä, suojellen normaaleiltakin vastoinkäymisiltä. Lapsen kykyjä ja tavoitteita on liioiteltu ja ylikorostettu. Rajoista ei ole ollut tietoakaan.
On luotu perusta persoonalle, jonka ei koskaan tarvitse kohdata haasteita, ottaa vastuuta ja jota nihkeät maalliset lait eivät koske millään tapaa.
Molemmissa tapauksissa on riski narsistisen persoonallisuushäiriön kehittymiselle. Molemmissa tapauksissa luodaan pohja äärimmäisen loukkaantumisherkälle, sekä huonosta itsetunnosta kärsivälle persoonalle, joka myöhemmin elämässään tuo näitä piirteitään esiin hyvin haitallisin, mutta myös hyvin erilaisin tavoin.
Narsismi aiheutuu siis rakkaudettomuudesta, sekä rajattomuudesta ja narsismin syntymistä estää kasvatus, jossa lapselle samanaikaisesti asetetaan selkeät rajat ja osoitetaan varauksetonta hyväksymistä ja hyvänä pitämistä fyysisesti ja henkisesti, silloinkin kun lapsi on luvattomasti ylittänyt hänelle asetetut rajat. (Mäkelä 2021).
Lisää tietoa narsismista, vertaistarinoita, sekä terapeuttisia keinoja vaikeista kokemuksista toipumiseksi löydät esikoiskirjastani Hyvästit narsistille – Tervetuloa oma elämä.
Lähteet
Häkkänen-Nyholm Helinä. 100 kysymystä narsismista. Helsinki: Readme.fi 2018.
Mäkelä Raimo. Naamiona terve mieli. Kuinka kohtaan narsistin. Päivä Osakeyhtiö. 2021.
