Tunteita ei kannata sivuuttaa, sillä niillä on tärkeä sanoma – Tunteet suojelevat ja ohjaavat oikeaan suuntaan

Kirjoittaja Marjo Pennonen (PsT, KM) on työterveyspsykologi ja hyvinvointikouluttaja, joka julkaisi elokuussa fiktiivisen esikoisteoksensa Minä olen kuin Sinä (Kirjokansi). Kirja koostuu erilaisista elämän haasteista tunne- ja kokemusmaailman kautta kuvattuna. 


”Ei se ole mikään syy olla pois töistä, sanoi esimieheni.
                   Sehän oli vain kissa.
Lääkäri ymmärsi hieman paremmin.

                   Sain kahden päivän sairausloman.
Nyt olen valvonut kaksi viikkoa. Mieleni on raskaampi kuin koskaan.
Kukaan ei odota ikkunassa. Ei käperry kainalooni sohvannurkassa.

                   Kukaan ei kuuntele huoliani.
Olen itkenyt kaksi viikkoa. Olen yksinäisempi kuin koskaan.

Ostin kissanruokaa kaupasta. Unohdin syödä itse.

                   Ketä nyt rapsuttaisin?”

(Marjo Pennonen: Minä olen kuin Sinä)

Tunnekokemukset ovat kokemusmaailmamme keskeinen osa. Koska eri asiat ovat meille merkityksellisiä, ne myös nostattavat meissä erilaisia tunteita pintaan. Siinä missä jollekin lemmikkieläimen menetys on pieni harmitus, joka menee pian ohi, jollekin toiselle se voi olla elämän kovin paikka, joka tuntuu pitkään suruna, tuskana ja yksinäisyytenä.

Koska tunteet kulkevat aina matkassamme, niitä ei tule välttämättä sen kummemmin ajateltua, paitsi sitten kun tunne – hyvä tai paha – tuntuu merkittävän paljon. Silloin tunne pitää huolen siitä, että sitä ei kannata sivuuttaa.

Tunteiden tehtävä

Sekä sisäiset tekijät, kuten ajatukset, että ulkoiset tekijät, kuten tapahtumat, laukaisevat tunnekokemuksia. Kiireen keskellä moni pyrkii työntämään tunteitaan taka-alalle, vaikka ei kannattaisi. Yksi tunteiden tärkeimmistä tehtävistä onkin kertoa, mikä oman hyvinvointimme kannalta on tärkeää. Tunteet auttavat meitä suojelemaan itseämme vahingollisilta asioilta: esimerkiksi pelon, hermostuneisuuden ja inhon tunteet saavat meidät ottamaan etäisyyttä ja välttelemään itseämme uhkaavia ja vaarallisia tilanteita. Toisaalta tunteet auttavat meitä hakeutumaan itsellemme tärkeiden ja hyvinvointia tukevien asioiden äärelle: mieluisten tehtävien pariin, innostaviin tilanteisiin, mukavaan seuraan ja rentouttaviin paikkoihin. Tunteet antavat meille tietoa myös kehomme hyvinvoinnista.

Tunteilla on vaikutusta myös havaitsemis- ja ajattelutoimintoihimme. Tunteet edistävät keskittymistä, muistamista ja oppimista. Opimme ja muistamme hyvin asioita, joihin yhdistyy jokin tunne. Myönteiset tunteet tukevat luovuutta ja ongelmanratkaisua sekä lisäävät päätöksenteon nopeutta ja joustavuutta. Tunteet motivoivat ja antavat voimaa tehdä työtä päämäärän hyväksi. Lisäksi myönteiset tunteet auttavat palautumaan kielteisten tunnekokemusten kuormituksesta ja ne edistävät hyvinvointia ja elämän tarkoituksellisuuden kokemusta.

Tunteista on apua myös toisten ihmisten seurassa. Tunteet vaikuttavat sosiaalisen elämämme sujuvuuteen ja moraaliseen päätöksentekoon. Tunteet auttavat meitä hakeutumaan itselle tärkeiden ihmisten seuraan ja tunteet huolehtivat siitä, että haluamme panostaa itselle merkityksellisiin ja iloa ja onnea tuottaviin ihmissuhteisiin. Tunteet auttavat sitoutumaan ja huolehtimaan jälkikasvusta sekä luomaan me-henkeä. Oppimisen kautta syntyneet ja kulttuurimme muovaamat sosiaaliset tunteet, kuten häpeä ja syyllisyys rajoittavat sosiaalisesti kielteistä käyttäytymistä. Tunteet siis säätelevät ja ohjaavat osaltaan käyttäytymistämme.

Tunteelle annetun merkityksen vaikutus

Persoonallisuutemme, aiemmat kokemuksemme ja tapamme havainnoida ja arvioida tilanteita vaikuttavat siihen, mitä tunteita koemme. Annamme tilanteelle merkityksen ja se vaikuttaa tunteisiin, joita se meissä herättää. Siitä syystä, vaikka tilanne ja kehon reaktiot olisivat samat, voimme erilaisen tulkinnan kautta saada erilaisen tunnekokemuksen. Esimerkiksi esiintymään menevä henkilö voi tulkita kehonsa reaktiot hyvänä esiintymisvireenä, kun joku toinen samassa tilanteessa tulkitsee samat reaktiot esiintymisjännityksenä. Tunteet siis nousevat sisältämme, ja ne kertovat itsestämme.

Tunteiden voimakkuus voi kertoa siitä, kuinka tärkeä jokin asia meille on. Se, että lemmikkieläimen menettäminen aiheuttaa voimakasta, pitkäaikaista surua, kertoo siitä, kuinka tärkeä lemmikkieläin on ollut ja kuinka paljon myönteisiä tunteita se on aiemmin aiheuttanut.

Emme useinkaan voi vaikuttaa tunteidemme syntymiseen, joten on hyvä muistaa, että kaikkia tunteita on lupa tuntea, eikä omia tunteita tarvitse pelätä. Isotkin tunteet tasaantuvat ja menevät ajan myötä ohi. On kuitenkin hyvä tulla sinuiksi tunteidensa kanssa ja aina välillä pysähtyä miettimään, mitä tunteet yrittävät itselle viestiä, sen sijaan, että yrittäisi jatkuvasti tukahduttaa tunteitaan tai siirtää niitä sivuun.

Mitä sinä voisit tänään oppia tunteiltasi?

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa: