Saako hyvinvointi olla bisnestä?

Olen viime viikkoina törmännyt somekeskusteluissa kommentteihin, joiden mukaan hyvinvointipalveluiden pitäisi olla ilmaisia tai vähintäänkin paljon edullisempia kuin nyt. Kun joku näyttää menestyvän, ympärille ilmestyy ihailijoiden lisäksi myös niitä, jotka kohottelevat silmäkulmiaan ja tuhahtelevat. Rivien välistä on luettavissa, että bisnes on paha asia.

Kuitenkin jos sama runsaus tai menestys olisi tarjolla itselle, moni ottaisi sen vastaan. Kyseessä on iso sisäinen ristiriita.

Haluat jotain, mutta jos joku toinen saa sen, siinä on jotakin halveksittavaa.

Kaipaat taloudellista vapautta, mutta suhtaudut rahan käyttämiseen nihkeästi. 

Rikastuisit mieluusti, mutta uskot, että muiden rikkaus on todennäköisesti hankittu väärin keinoin. 

Meillä kaikilla on rahaan liittyviä uskomuksia. Huomaamatta ne estävät meitä ottamasta runsautta vastaan. Joka kerta, kun tuhahtaa toisen menestykselle, asettuu samalla oman menestyksensä tielle. Jos pitää jotain asiaa pahana, alitajuntasi pitää sinut väistämättä kaukana siitä.

Pohdin seuraavassa Taikaelämää-podcastin jaksossa rahaan liittyviä uskomuksia ja eettistä kuluttamista. Uskon, että joka kerta kun ostat jotakin, sinulla on mahdollisuus muuttaa paitsi omia uskomuksiasi rahankäytöstä, myös rakentaa sellaista maailmaa, jossa haluat elää. On monenlaista bisnestä – eettistä ja vähemmän eettistä, ja sinä valitset, mitä kannatat.

Huomasin puhuessani, että teemaan liittyy tabuja. Saako rikastumisesta edes puhua, ainakaan jos on hyvinvointivalmentaja kutsumustyössään…? Puhuin silti, sillä uskomukset kiehtovat minua.

Taloudellinen hyvinvointi on tärkeä osa hyvinvointiamme. Niin kauan kun se on tabu, se kertoo, että meillä on vielä uskomuksia työstettävänä.  Kuuntele lisää tästä:

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa: