3 syytä, miksi myötätunto on rohkeampaa kuin vastakkainasettelu

Kun seuraa mediaa tai sosiaalista mediaa, ei voi olla huomaamatta tämänhetkistä vastakkainasettelun ilmapiiriä. Maahanmuuton tai yhteiskunnallisten muutosten vastustajat ja kannattajat, minun kuplani samanmielisyys ja ”niiden toisten” väärät mielipiteet, tuomitsemista, vihapuhetta ja virheistä naulitsemista…

Evoluution näkökulmasta ”me vastaan muut” -vastakkainasettelu on auttanut meitä pysymään hengissä. Savannilla asuneiden esi-isiemme aivoissa ryhmän sisäinen yhteistyö ja rakkaus kehittyivät käsi kädessä uhkien välttämisen ja aggressiivisuuden kanssa. Lajimme pysyi parhaiten hengissä noin 150 hengen yhteistyötä tekevissä laumoissa.

Aivomme kantavat edelleen tuota perintöä. Kun koemme uhkaa itseämme kohtaan ja pelkoa selviytymisestä, kyyristymme oman ”heimomme” kanssa poteroon ja alamme pälyillä epäluuloisesti muita.

Olisiko jo aika ottaa evoluutiossa askel eteenpäin?

Vastakkainasettelun vastakohta on myötätunto ja sen tuoma ymmärrys: kyky asettua toisen asemaan ja erityisesti herkkyys toisen kärsimykselle. Myötätuntoinen ihminen pystyy laajentamaan ajattelua ”minun heimostani” niin, että se lopulta ulottuu kaikkiin ihmisiin tai eläviin olentoihin.

Myötätunto nähdään usein pehmeänä ja ”lällynä” arvona, jopa heikkoutena. Todellisuudessa myötätunto on ihmisaivojen evoluution näkökulmasta paljon edistyneempää ja rohkeampaa toimintaa kuin tuomitseminen ja vastakkainasettelu. Tässä syyt:

1) Myötätunto vaatii näkökulman laajentamista

Kuinka usein olet tullut ajatelleeksi, että me kaikki ihmiset olemme pohjimmiltaan samanlaisia? Jokaisen pyrkimyksenä on maksimoida oma ja lähipiirinsä onnellisuus. Me kaikki haluamme olla hyväksyttyjä, rakastettuja ja turvassa.

myotatunto2

Kaikki tämän ytimen päällä on vain erilaisia tapoja toteuttaa näitä tavoitteita. Joskus olosuhteet ovat ajaneet meidät tilanteeseen, jossa tätä toteutetaan muita ihmisiä vahingoittavilla tavoilla. Tällainen ihminen voi yleensä hyvin huonosti – miten häntä voisi auttaa? Miten voisimme lähteä muokkaamaan ajatuksiamme niin, että myötätunnon piirissä ei ole vain lähipiirimme tai samanlaiset ihmiset kuin me, vaan yhä isompi osa ihmisiä?

2) Myötätunto vaatii vastuunottoa

Myötätunnon toisessa, epäterveellisessä ääripäässä on yliempaattisuus ja uhriutuminen ja sen takia myötätunnon paras ystävä on jämäkkyys.

Jämäkkyys ei tarkoita toisen osapuolen tallomista tai aggressiivisuutta, vaan asiallista omien rajojen pitämistä. Tämä taas vaatii vastuunottoa omasta elämästään. Jäätkö sinä tilanteisiin, jossa sinua kohdellaan huonosti tai jossa et ole onnellinen? Kunnioitatko itseäsi tarpeeksi?

Vastuunottoa tarvitaan myös tilanteissa, jossa enemmistö on eri mieltä kuin sinä itse. Uskallatko sinä olla se, joka asettuu koulukiusaajaa vastaan?

3) Myötätunto muita kohtaan vaatii myötätuntoa itseä kohtaan

Tuomitseminen, vastakkainasettelu ja aggressiivisuus ovat pohjimmiltaan pelkoa. Kun sisäinen lapsemme pelkää, meidän tulisi antaa sille ekstrapaljon hellyyttä ja rakkautta eli kohdistaa myötätuntoa itseämme kohtaan.

Itsemyötätunto on taito, jota voi harjoitella, mutta se vaatii tietoista päätöstä ja toimintaa: harjoittelua omien sisäisten tunnetilojen ja automaatiolla toimivien ajatusten tiedostamisessa ja aktiivista aivojen myönteisten yhteyksien vahvistamista.

Aina, kun mieleen livahtaa muita tuomitseva tai syyttävä ajatus ja saa siitä itsensä kiinni, kannattaa lähettää erityislämmin halaus sille osalle itsestä, joka pelkää.

myotatunto1

On liian helppoa jämähtää omaan poteroonsa tuomitsemaan ja valittamaan – voisimmeko ottaa haasteen vastaan ja lähteä kehittämään myötätuntoa itsessämme ja yhteisössämme? Ymmärtää, että me itse olemme vastuussa sekä omasta että yhteisömme hyvinvoinnista ja onnellisuudesta ja jokainen meistä voi olla tekemässä muutosta?

Loppujen lopuksi, rakkaus on se määräävämpi voima, jonka ansiosta lajimme on selvinnyt hengissä.

Kirjoituksen inspiraationa on toiminut Rick Hansonin ja Richard Mendiuksen kirja Buddhan aivot – käytännön neurotiedettä onnellisuuteen, rakkauteen ja viisauteen sekä Simon Sinekin Leaders Eat Last.