Yli kymmenvuotisen urani aikana psykiatrisena sairaanhoitajana/terapeuttina narsistista kaltoinkohtelua ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden auttajana en ole tainnut kohdannut vielä yhtäkään asiakasta jota ei olisi jollain muotoa syyllistetty ja vähätelty kokemastaan väkivallasta.
Tämä kokemusperäinen tieto nyt jo tuhansien asiakkaiden kanssa kertoo paljon.
Se kertoo erittäin valitettavaa tarinaa ensinnäkin siitä kuinka narsistista kaltoinkohtelua ja lähisuhdeväkivaltaa ja niiden olemassaoloa vähätellään pelkästään aiheena.
Ja se kertoo paljon myös siitä kuinka suuri puute näiden aiheiden syvään ymmärrykseen uhrin näkökulmasta käsin vielä on.
Hämmentävää syyllistämistä
Mistä uhrin syyllistäminen sitten johtuu ja mistä se kumpuaa?
Miten ihmismieli keksii syyttää kahdesta osapuolesta juuri häntä, joka on joutunut kokemaan jopa sietokykynsä ylittävää tuskaa?
Erityisesti psykologit uskovat, että taipumuksemme syyttää uhria voi paradoksaalisesti johtua syvästä tarpeesta uskoa, että maailma on hyvä ja oikeudenmukainen paikka.
Psykologi Melvin Lernerin uraauurtavan tutkimuksen mukaan tarve säilyttää uskomme oikeudenmukaiseen maailmaan voi olla syynä taipumukseemme syyttää uhreja.
Kun pahoja asioita tapahtuu jollekin, se uhkaa uskoamme, että maailma on oikeudenmukainen paikka ja ihminen voi ajatellea, että jos tuo toinen voi joutua pahoinpitelyn, raiskauksen, ryöstön tai hyökkäyksen uhriksi, ehkä minäkin voin joutua kokemaan sellaista joskus.
Joten helpottaaksemme ja lohduttaaksemme itseämme tuon hyvin huolestuttavan oivalluksen edessä ja säilyttääksemme ruusuisen maailmankuvan ihminen pyrkii pitämään itsensä kaukana ja erottamaan itsensä psykologisesti väkivallan uhrista ja alkaa ihmettelemään, että oliko tuo toinen itse tehnyt jotain aiheuttaakseen itselleen sen kamalan väkivaltaisen tragedian.
Itsesuojelu
Uhrin syyllistäminen esimerkiksi juuri narsistisen kaltoinkohtelun tai väkivallan uhriksi joutumisesta piilee siis alitajuntaisessa ajatuksessa suojella itseä ja omaa siloteltua maailmankuvaa, sekä pyrkimyksessä vakuuttaa itselle, ettei minulle koskaan voisi tapahtua mitään sellaista pahaa mitä tuo toinen väittää kokeneensa.
Tämä on tietenkin hyvin ymmärrettävää, mutta ongelmaksi muodostuu toisen ihmisen uhraaminen oman hyvinvoinnin puolesta.
Siinä ei siis oteta huomioon todellisuutta, että rikosten tekijät ovat syyllisiä rikoksiin ja väkivaltaan, eivät uhrit.
Ohjeitani narsistista kaltoinkohtelua ja väkivaltaa kokeneen myötätuntoiseen kohtaamiseen
- Narsistisen kaltoinkohtelun kokeneen/uhrin kova vastuuttaminen tai syyllistäminen ei auta.
- Kokija/uhri tarvitsee erittäin kunnioittavaa sekä lempeää ja myötätuntoista apua kaiken hänen kokemansa väkivallan jälkeen.
- Kaltoinkohtelua kokenut/uhri kyllä tietää olevansa vastuussa omasta elämästään, eikä sitä yleensä tarvitse hänelle erikseen kertoa.
- Jotta narsistisesta kaltoinkohtelusta voi toipua ja päästä eteenpäin on sitä saatava käydä rauhassa läpi kunnioittavassa ja turvallisessa ympäristössä ihan niin kuin mistä tahansa muustakin kriisistä toipuessa.
-
Lempeys, myötätunto ja ymmärrys ovat parhaita keinoja auttaa. Tähän pystyy jokainen myötätuntoinen ihminen, jos haluaa.
Kirjoituksessa mainittu tutkimus/lähde: David B.Feldman.
”Why Do People Blame the Victim?” https://www.psychologytoday.com
Lisää tietoa narsistisista suhteista, lähisuhdeväkivallasta ja keinoja toipumiseen löydät kirjastani: Toivu satuttavasta suhteesta (2024).
