”Me haluamme onnistua.” Haluan säilyttää tämän uskon haastavissakin tilanteissa. Ajattelen, että mielikuvana se on vahva ja auttaa eteenpäin.
Onnistuminen voi toki olla vaikeaa, jos epäonnistumiset raahataan valokeilaan. Yllättävän usein olen kohdannut työkulttuuria, jossa kytätään virheitä ja sivuutetaan onnistumiset. Ajatus “virheistä opitaan” voi olla vinksallaan eikä kyttäyksen vaikutusta ilmapiiriin tai työntekijöiden motivaatioon tunnisteta.
Minulla on omakohtainen kokemus siitä, mitä keskittymisen siirtäminen virheistä onnistumisiin voi saada aikaan.
Pelasin nuorena baseballia sm-sarjassa. Kausi 2001 oli joukkueellemme erityisen vaikea. Jäimme pienessä sarjassa harmillisesti mitalien ulkopuolelle ja joukkuehenki oli surkea.
Miten suhtaudumme mokiin?
Ongelma oli asenteemme mokiin. Kun virhe sattui, yritimme sitä hädissämme paikata – ja yleensä siitä syntyi vain uusia mokia. Jouduimme kierteeseen. Huusimme toisillemme. Tappiot ärsyttivät ja väsymys koko touhuun joukkueen sisällä kasvoi.
Kauden lopulla valmentajamme otti asian puheeksi. Eräs moka pisti meidät erityisesti miettimään tilannetta: yksi pelaajamme loukkaantui pahasti ja joutui lopettamaan pelaamisen kokonaan. Se herätti meidät.
Kukapa tekisi tahallaan virheitä? Ei kukaan. Tämä oli meidän ensimmäinen läksymme: kun pelataan, jokainen yrittää parhaansa ja silti tulee virheitä. Kukaan ei yllä joka kerta parhaaseen suoritukseen. Sovimme, että virheen sattuessa ei enää ärjytä toisillemme. Huudetaan mieluummin positiivisesti, kun onnistutaan! Näin opettelimme kuittaamaan virheet nopeasti ja nostimme pienetkin hyvät suoritukset jalustalle. Tällä oli positiivinen vaikutus joukkuehenkeemme.
Onnistumiset ruokkivat onnistumisia
Toinen haasteemme oli mokien kierteeseen joutuminen. Miten siihen tartuimme? Aloitimme siitä, että kun kentällä tuli virhe niin yhdessä rauhoitimme tilanteen. Hädässä tehdyt ratkaisut olivat lähes aina johtaneet vain uusiin mokiin. Ne piti saada loppumaan. Vastustaja saattoi yhden mokan vuoksi mennä edelle, mutta joka kerta mokien kertyessä he olivat menneet selvästi johtoon. Malttamalla saimme pidettyä eron pienempänä ja pysyimme mukana pelissä.
Ehkä suurin syy tappioputkiin oli kuitenkin se, että negatiivisen ilmapiirin vallitessa jokainen pelkäsi mokaamista. Jotkut viisaat sanovat, että tällaiset pelot toteutuvat kovin herkästi. Mielikuvien muutokseen ryhdyttiin treenaamalla enemmän perusasioita ja sitä kautta onnistumisten määrää lisäämällä. Usko omiin kykyihin kasvoi. Huomion arvoista oli myös se, että hyvä kehitys toi tuurin pelissä puolellemme.
Minkälaista ilmapiiriä itse luot?
Joukkueen tai työpaikan tunnelma on aina ihmisten vallassa. Jos muutoksia tarvitaan, on jokaisen otettava vastuu omien askelten luotsaamisesta siihen suuntaan, mihin halutaan kulkea. Kuinka usein pohdit sitä, minkälaista ilmapiiriä sinä luot ympärillesi?
Hyvä johtaja tai valmentaja luo uskoa ja motivaatiota joukkueelleen. Pelkästään se, että me lopetimme toistemme moittimisen, paransi huomattavasti joukkuehenkeä. Hyvässä ilmapiirissä oli kivempi treenata ja syntyi tulosta. Palkkioksi voitimme baseballin Suomen mestaruuden vuonna 2002. Onnistuminen toi tulosta!
Kurkkaa Riidan ratkaisu -kortit:
