Carl Honoré on kanadalainen toimittaja, joka luopui urastaan ja ryhtyi maailmanlaajuisen hitausliikkeen puolestapuhujaksi. Nykyään Lontoossa asuva Honore on kirjoittanut menestyskirjat Slow – elä hitaammin – Manifesti hitaamman elämän puolesta (Bazar 2008) ja Perhe paineessa – Manifesti riittävän vanhemmuuden puolesta (Bazar 2010). Carl Honoré ja kansainvälinen hitausliike (slow movement) on inspiroinut myös Hidasta elämää -sivuston perustajia.
Carl Honoré: Mitä on Slow Travel eli hidas matkailu?
Tätä kysymystä olen pohtinut viime aikoina, aloitettuani jälleen matkustamisen. Tarkoittaako hidas matkailu yksinkertaisesti matkustamista hitaammin? Esimerkiksi jalkaisin tai polkupyörällä?
Mielestäni kyse on paljon isommasta asiasta. Minulle hidas matkailu on ajattelutapa, joka voi muuttaa minkä tahansa matkan sielun balsamiksi ja aistien juhlaksi.
Olen hahmotellut listaa Slow Travel -periaatteista. Tässä viisi ensimmäistä teesiä, jotka tulevat mieleeni:
1. Nauti matkasta
Kun lopetat kiirehtimisen määränpäähän, matkustamisesta tulee liikkeessä olemisen juhlaa.
2. Salli sattumukset
Rikkaimmat kokemukset ovat usein sellaisia, mitkä tulevat suunnittelematta, käsikirjoituksen ulkopuolelta.
3. Hakeudu luontoon
Luonnossa oleminen rauhoittaa ja uudistaa. Muista olla kiltti ja ystävällinen maapallolle. Sen tulee olla tänä päivänä itsestäänselvyys.
4. Nauti paikallisesta kulttuurista
Tutkimalla miten muut elävät, mielesi avartuu ja tekee jokaisesta matkasta ainutlaatuisen.
5. Kunnioita rytmiäsi
Mikään ei ole autuaampaa kuin antaa oman virran viedä omassa rytmissä
Miten Sinä täydentäisit listaa?
Matkailin itse äskettäin erittäin hitaasti Suomessa. Vietin viikonlopun Majamajassa, pienessä sähköistämättömässä mökissä Helsingin edustalla olevassa saaressa. Voit vain kuvitella ympärillesi skandinaavista minimalismia, luonnonmateriaaleja eikä painetta tehdä mitään muuta kuin rentoutua, mietiskellä ja nauttia ulkoilmaelämästä.
Vietimme aikaa kaverini Mikaelin kanssa. Kokkasimme avotulella. Istuimme terassilla tuntikausia, siemailimme viiniä, kuuntelimme tuulta, katselimme lintuja ja taivaalla lipuvia pilviä. Pilkoimme polttopuita ja lämmitimme saunaa.
Kaikkialla ääniraita oli sama: aallot lyömässä vasten kallioista rantaviivaa. Olin niin onnellinen ja rakastin jokaista minuuttia. Lasken jo päiviä milloin pääsen palaamaan….
Artikkeli on vapaasti suomennettu Carl Honorén Facebook-päivityksestä ja julkaistaan hänen ystävällisellä luvallaan.
