Kovin usein näemme juuri tämän ajan erityisen kiireisenä ja täynnä tekijöitä, jotka uhkaavat terveyttämme. Välillä on kiinnostavaa lähteä aikamatkalle tutkimaan, millaisia haasteita elämäntyylissä nähtiin entisaikaan.
Kurkistetaan 32 vuoden taakse, vuoteen 1980. Kyseisenä vuonna julkaistiin mainio kirja Kasvisruokaopas – Filosofiaa ja ruokaohjeita, WSOY 1980.
“Nykyään, jolloin ravinnon vaikutuksesta ihmiseen tiedetään enemmän ja sairauksia voidaan parantaa tehokkaammin kuin koskaan aikaisemmin, on kansamme hyvinvointi edelleenkin kyseenalainen.
Elintasosairaudet (sydän-, verisuoni- ja kasvannaistaudit) lisääntyvät koko ajan, ja psyykkisesti vain harvalla ihmisellä menee hyvin: stressi, unettomuus, ahdistus, erilaiset pelkotilat ja muut pakkomielteet vaivaavat lähes kaikkia. Niilläkään, joilla olisi taloudellisesti mahdollisuudet suhteellisen harmoniseen ja onnelliseen elämään, ei yleensä näytä olevan psyykkistä kykyä siihen. Syynä ovat usein asenteet ja halu menestyä hyvinvointikilvassa. Kulttuurikehityksen kannalta tämä on erittäin valitettavaa, koska vallitsevat asenteet heijastuvat kaikkeen inhimilliseen toimintaan.
Lisäksi ihmisten käsitys omasta terveydestään ja sairauksistaan on muuttunut hyvin yksioikoiseksi. Harva tuntuu tajuavan, että jokainen, olipa hän sitten keisari tai työläinen, rikas tai köyhä, on aina itse viime kädessä vastuussa omasta terveydestään.
Nykyaikaisessa edistyksellisessä ravitsemusajattelussa painotetaan usein ruuan osuutta sairauksien syntyyn. Sen osuus onkin tärkeä, mutta vähintään yhtä tärkeää ellei tärkeämpää on ajattelu, sillä elämänmyönteisellä ja luovalla ajattelulla ihminen hoitaa itseään parhaiten.”
Näin kirjoitti vuonna 1980 kirjassaan Siuntion Kylpylän keittiöpäällikkö Lars Johansson, joka on suomalaisen kasvisruokailun pioneereja. Hän oli perustamassa vuonna 1974 ensimmäistä kasvisravintolaa Helsinkiin ja totesi esipuheessaan, kuinka Suomesta ei löytynyt yhtään ainoata kokkia, joka olisi uskaltautunut vastaamaan keittiön suunnittelusta ja ruuan tasosta, vaan henkilökunta oli hankittava ulkomailta. Tuohon aikaan Suomessa käytettiin vihanneksia vähiten Euroopassa, ja suhtautuminen niihin oli hyvin varauksellista.
Lars Johanssonin ajatonta ruokafilosofiaa luvassa lisää…
