Joskus ahdistukselle löytyy selkeä syy. Työtilanne painaa, ihmissuhteessa on jotain pielessä tai jokin edessä oleva asia jännittää tai pelottaa. Joskus on kuitenkin niin, että ahdistuksen tunne on ainoa selvä asia, eikä varsinaista syytä löytyy.
Mieli käy kierroksilla, kehossa tuntuu painetta ja olo on levoton tai raskas. Saatat miettiä, mistä ahdistava olo johtuu, mutta et oikein keksi mitään selvää syytä. Ahdistus saattaa olla kuin suuri epämääräinen möykky.
Ahdistus voi olla kuin sotkuinen koti
Ahdistusta voi ajatella vähän samalla tavalla kuin kotia, johon on vähitellen kertynyt tavaraa joka paikkaan.
Pari vaatetta on heitetty sohvalle, tuoleille on muuttanut erilaisia kasoja, tiskit ovat kasaantuneet, pöydällä lojuu papereita ja lattialla tavaroita, joille ei ole löytynyt omaa paikkaa. Lopulta et enää kiinnitä huomiota yksittäiseen mukiin tai vaatteeseen. Näet vain sotkun.
Samanlainen ilmiö voi tapahtua myös mielessä.
Ajatuksia, tunteita, huolia ja kehollisia tuntemuksia voi kertyä niin paljon, etteivät ne enää erotu toisistaan. Jäljelle jää vain epämääräinen kokemus siitä, että on ahdasta olla.
Kun ahdistaa -kirjassa ahdistusta kuvataan juuri mielen ja kehon ahtautena: kun ajatukset ja tunteet kasaantuvat jäsentymättömäksi kokonaisuudeksi, niille ei tunnu löytyvän enää tilaa.
Ahdistuksen alla voi olla monta eri tunnetta
Ahdistuksen alla ei välttämättä ole yhtä selkeää alkusyytä.
Siellä voi olla monenlaisia tunteita, kuten:
- pettymystä
- epävarmuutta
- häpeää
- surua
- kiukkua
- ulkopuolisuuden tunnetta
- syyllisyyttä
- yksinäisyyttä
- pelkoa
- uupumusta.
Kun tunteita on monenlaisia yhtä aikaa tai niitä ei ehdi pysähtyä huomaamaan, ne voivat alkaa tuntua yhdeltä vaikeasti hahmotettavalta sotku-ololta.
Silloin tulee ehkä ensiksi mieleen lähteä miettimään, miten tämän ahdistuksen saa pois, vaikka hyödyllisempi kysymys voisikin olla: Mitä kaikkea tässä ahdistuksessa oikeastaan on?
Kun ahdistaa -kirjassa nostetaan esiin ajatus, että tunteiden erottelu auttaa tekemään kokemuksesta konkreettisemman ja ymmärrettävämmän. Kun tunteita pystyy nimeämään tarkemmin, saa myös paremmin kiinni siitä, mitä itse tarvitsee ja mikä on tärkeää.
Kaikkea ei tarvitse ratkaista kerralla
Jos koti on jo päässyt ajautumaan kaaokseen, siivousta ei kannata aloittaa niin, että yrittää järjestää kaikkia tavaroita samaan aikaan. Yksi muki tiskikoneeseen. Yksi vaate kaappiin. Yksi paperi paperinkeräykseen. Kestää tosi kauan ennen kuin tulokset alkavat näkyä.
Sama ajatus voi auttaa myös ahdistuksen kanssa.
Jos kaikkea yrittää ratkaista yhdellä kertaa, kokemus voi tuntua entistä kaoottisemmalta. Sen sijaan voi pysähtyä yhden asian äärelle.
Mitä tunnen juuri nyt?
Missä se tuntuu kehossa?
Mitä ajattelen tästä tilanteesta?
Onko jokin asia jäänyt vaivaamaan?
Mitä tarvitsisin juuri nyt?
Ahdistusta ei tarvitse siivota täydellisesti. Jo se, että yhdestä epämääräisestä möykystä alkaa erottua muutama yksittäinen tunne tai ajatus, voi tehdä kokemuksesta hiukan helpomman käsitellä.
Kun ahdistaa -kirjan lähtökohta on samanlainen: ahdistuksen kokemusta pilkotaan pienempiin osiin, joita voi tarkastella yksi kerrallaan.
Kun ajattelu ei auta, keho voi auttaa jäljille
Ajatuksia tutkimalla ei aina löydy mitään, mikä auttaisi eteenpäin. Silloin kannattaa suunnata huomio kehoon.
Missä ahdistus tuntuu?
Puristaako rinnasta?
Onko kurkussa pala?
Jännitätkö hartioita?
Tuntuuko vatsassa levottomuutta?
Tunteet eivät ole vain ajatuksia, vaan niihin liittyy aina myös kehollinen kokemus. Kun ahdistaa -kirjassa tunteita kuvataan esimerkiksi paineena, ahtautena, kihelmöintinä, sydämen tykytyksenä, hengityksen muutoksina, lämpönä tai viileytenä. Kehon kuunteleminen voi siksi auttaa huomaamaan jotain sellaista, mihin mieli ei vielä löydä sanoja.
Ahdistus ei aina ole ongelma, josta pitää päästä heti eroon
Ahdistuksen keskellä haluaisimme usein löytää nopeasti vastauksen siihen, mikä on vialla. Jos vastausta ei löydy, voi tulla vielä uusi huoli: Miksi minusta tuntuu tältä?
Voi käydä niin, että se alkaa ruokkia ahdistusta entisestään. Mutta hyvä uutinen on, että ei tarvitse löytää heti yhtä suurta selitystä, joka ratkaisee kaiken. (Ehkä sellaista ei edes ole?)
Usein alkaa jo helpottaa, kun pysähtyy huomaamaan, että minussa on nyt jotain, mikä kaipaa huomiota.
Ehkä olen väsynyt.
Ehkä minua pelottaa.
Ehkä olen pettynyt.
Ehkä olen yrittänyt liian pitkään pärjätä yksin.
Tai ehkä en vielä tiedä. Sekin on sallittua.
Kun kokemusta alkaa tarkastella pala kerrallaan, ahdistus ei ehkä katoa hetkessä, mutta se voi muuttua vähemmän pelottavaksi.
Yhdestä suuresta möykystä voi alkaa erottua asioita, joille voit jo tehdä jotain.
Kun ahdistaa – voin auttaa itseäni on terapeutti Marika Rosenborgin ja mindfulness-ohjaaja Sanna Wikströmin täytettävä harjoituskirja, joka auttaa tutkimaan omaa ahdistuksen kokemusta kehon, ajatusten, tunteiden, toiminnan, läsnäolotaitojen ja ahdingonsiedon näkökulmista. Kirjassa on kirjoitusharjoituksia ja QR-koodeilla kuunneltavia audioharjoituksia.
Jos ahdistus tuntuu usein yhdeltä suurelta möykyltä, kirjan harjoitukset auttavat pysähtymään sen äärelle pala kerrallaan ja tunnistamaan, mitä kokemuksen alla juuri sinulla on.
