Kirjoittaja Tanja Moring on helsinkiläinen rakkaus- ja seksiriippuvuuden hoitoon erikoistunut erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) ja seksuaaliväkivallan asiantuntija, kriisityöntekijä, sertifioitu Mind-Body Bridging -terapeutti, MBB®. Pohjakoulutukseltaan hän on sosionomi/diakoni (AMK).
Kontrolloija voi rakastaa syvästi
Kontrolloija voi rakastaa syvästi, mutta toimii tavoilla, jotka johtavat emotionaaliseen etääntymiseen kumppanista. Kontrollointi voi näkyä parisuhteessa monin tavoin. Kontrolloija saattaa yrittää rajoittaa kumppaninsa ystävyyssuhteita, valvoa rahankäyttöä tai vaatia jatkuvaa yhteydenpitoa. Usein kontrolloinnin taustalla on pelko siitä, että toinen hylkää ja jättää.
Kontrollin takana on hylkäämisen pelko
Kontrolloija ei siis yleensä pelkää menettävänsä valtaa. Hän pelkää menettävänsä ihmisen, jota rakastaa. Mitä enemmän kontrolloija pelkää hylätyksi tulemista, sitä tiukemmin hän yrittää pitää toisesta kiinni. Hän kyselee, varmistaa, epäilee tai yrittää ohjata toisen valintoja. Tarkoituksena ei yleensä ole satuttaa, vaan estää rakkaan ihmisen menettäminen. Kun toinen haluaa omaa tilaa ja pyrkii terveeseen erillisyyteen suhteessa, toinen tiukentaa otettaan.
Kontrolloijan hermosto elää hälytystilassa
Moni kontrolloivasti käyttäytyvä on kasvanut lapsena ympäristössä, jossa hän ei ole voinut kokea oloaan turvalliseksi. Hän on ehkä joutunut jatkuvasti ennakoimaan toisten mielialoja tai pelkäämään hylätyksi tulemista. Hän on saattanut kokea emotionaalista hylkäämistä, kaltoinkohtelua tai jopa väkivaltaa. Hermosto on oppinut elämään jatkuvassa varuillaanolon tilassa.
”Jos olemme kokeneet turvattomuutta varhaisissa kiintymyssuhteissa, tunnemme herkemmin itsemme turvattomiksi myös aikuisuuden rakkaussuhteissa.”
– lainaus kirjasta Rakkausriippuvuus – Miten toipua? (Otava, 2025).
Lapsuuden turvattomuus voi aktivoitua parisuhteessa
Aikuisena sama turvattomuus ja torjutuksi tulemisen pelko voivat aktivoitua parisuhteessa. Pienikin etäisyys, viivästynyt viesti tai kumppanin oma elämä voi herättää voimakkaan ahdistuksen, jonka takana on pelko kumppanin menettämisestä. Kontrollointi saattaa rauhoittaa tätä tunnetta hetkeksi.
Kontrollin luoma turva on kuitenkin valheellinen. Se, minkä piti tuoda mielenrauhaa ja turvaa, alkaa vähitellen lisätä emotionaalista etäisyyttä parisuhteessa. Pahimmillaan kontrollointi on henkisen väkivallan muoto, joka heikentää sekä kontrolloijan että kontrolloitavan hyvinvointia.
Turvallinen parisuhde ei synny siitä, että toinen mukautuu pelkoihimme.
Se syntyy siitä, että opimme vähitellen säätelemään omaa turvattomuuttamme ilman, että yritämme hallita toista ihmistä.
Jos kumppanisi käyttäytyy kontrolloivasti sinua kohtaan, kysy häneltä, mihin hyvään hän pyrkii ja mitä hän tuntee? Parisuhteessa tarvitaan avoimuutta ja rajoja. Sekä kontrolloija että alistuja tarvitsevat tukea tilanteen normalisoimiseksi. Jo muutama terapiakäynti saattaa selkeyttää tilannetta ja auttaa ulos haitallisesta toimintatavasta.
Rakkausriippuvuuden kahdeksan eri tyyppiä
Kontrolloijat ovat yksi kahdeksasta rakkausriippuvuuden tyypistä, jotka esittelen kirjassani Rakkausriippuvuus – Miten toipua? (Otava, 2025). Muut seitsemän tyyppiä ovat rakkauden metsästäjät, rakkauskulissien kannattelijat, suojelijat, miellyttäjät, yliymmärtäjät, pelastajat ja rakkausvälttelijät.
Monissa meistä on piirteitä useammasta kuin yhdestä rakkausriippuvuuden tyypistä. Saatamme omaksua erilaisia rooleja riippuen kumppanistamme, elämäntilanteestamme ja siitä, millainen turvan tai turvattomuuden kokemus suhteessa syntyy. Roolit voivat myös vaihtua saman parisuhteen aikana.
Kontrolloijalla ja alistujalla voi olla sama kipu, mutta erilaiset keinot, joilla he yrittävät selvitä kivun kanssa.
Voit tutkia näiden kipujen syitä ja juuria kirjani Rakkausriippuvuus – Miten toipua? avulla.
