Se, minkälaisena koemme fyysisen kosketuksen vaihtelee yllättävän paljon ihmisestä toiseen. Suurin osa kokee kosketuksen rauhoittavana ja mielihyvää tuottavana, varsinkin silloin, kun koskettava osapuoli on läheinen ihminen. Löytyy kuitenkin myös ihmisiä, jotka kokevat kosketuksen haastavana, ylivoimaisena, tungettelevana tai ahdistavana.
Ehkä olet joskus miettinyt, miksi halaus tuntuu toisinaan ihanalta ja toisinaan epämukavalta. Tai miksi toiset näyttävät nauttivan kosketuksesta enemmän kuin sinä.
On täysin normaalia, että kosketus tuntuu erilaiselta eri ihmisistä
Meillä kaikilla on omat rajamme sen suhteen, millainen kosketus tuntuu hyvältä ja se on täysin ok. Esimerkkiä käyttääkseni, ehkä sinä halaat kaikkia ja nautit siitä, mutta paras ystäväsi halaa vain ihmisiä, jotka hän on tuntenut vuosia. Ehkä inhoat sitä, kun vieraat koskettavat sinua (olkapäälle taputtaminen, joku joka poimii jotain hiuksistasi), mutta et välitä, jos ystävät tekevät saman. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä monista erilaisista kosketusmieltymyksistä – ja jokaisella on oikeus myös pitää omat rajansa kosketuksen suhteen.
Kun kosketus tuntuu vieraalle tai ahdistavalle
Jos koet kosketuksen haastavana, on normaalia miettiä, mistä se johtuu – erityisesti jos koet, että epämukavuus häiritsee elämääsi tai ihmissuhteitasi. Jos huomaat välttäväsi tilanteita, jossa sinua kosketetaan, voi olla aika etsiä vastauksia.
Stressi ja hermosto
Se, miten mukavaksi koet kosketuksen saattaa vaihdella hetkestä toiseen tai riippua täysin siitä, missä tilanteessa kosketus tapahtuu. Kiireen keskellä tai hyvin stressaantuneena kosketus ei välttämättä tunnu yhtä hyvälle kuin normaalisti. Hermostollisesta näkökulmasta katsottuna stressitilassa prioriteettina ei ole mielihyvä, mitä kosketus voi tuoda mukanaan, vaan hengissä selviytyminen.
Syvempi ahdistus ja kosketuksen pelko
Joskus kyse on kuitenkin paljon enemmästä.
Pahimmillaan hyvinkin yksinkertainen kosketus, esimerkiksi olkapäähän, voi aiheuttaa vastaanottajassa niin voimakasta ahdistusta tai paniikkia, ettei hän sen jälkeen pysty keskittymään mihinkään muuhun. Joissain tilanteissa voidaan puhua kosketusaversiosta — eli voimakkaasta kosketuksen välttelystä tai pelosta. Syitä siihen, miksi tuntuu tältä, on monia.
Syitä, jotka voivat vaikuttaa kosketuskokemukseen
- Neurokirjo ja aistiyliherkkyys
Neuroepätyypilliset ihmiset, kuten autismikirjolla olevat, voivat kokea kosketuksen epämiellyttävänä tai jopa kivuliaana. Tämä koskee usein kevyttä tai odottamatta tulevaa kosketusta. Syvä paine taas toimii monilla rauhoittavana elementtinä, joten kyse on pitkälti siitä, miten ja milloin kosketetaan.
Aistiyliherkkyys voi myös saada jokapäiväiset kosketusaistimukset tuntumaan tavallista voimakkaammalta.
Kosketusyliherkkyydeksikin kutsuttu ilmiö näkyy yleensä myös haasteina vaatetuksen kanssa, jolloin esimerkiksi vaatelaput, saumat tai tietyt materiaalit (esim. villa) tuntuvat sietämättömiltä ihoa vasten.
- Traumat ja luottamus
Kosketuspelko on yleistä ihmisillä, joilla on traumataustaa. Jos on joutunut väkivallan tai muun trauman kohteeksi, kosketus (kuten myös moni muu asia) voi muistuttaa tapahtuneesta ja laukaista muistoja tai takaumia sekä aiheuttaa voimakasta ahdistusta.
Hyvinkin arkinen kosketus voi tässä tapauksessa tehdä kokemuksesta sietämättömän, jolloin kosketuksen välttely voi toimia tietoisena tai tiedostamattomana suojakeinona.
Voimakkaan trauman jälkeen yhteys omaan kehoon voi myös osittain katketa. Tällöin ihminen ei välttämättä aisti kehoaan tai jotakin sen osaa, mikä voi tehdä kosketuksen tuntemisesta vaikeaa.
- Ahdistus
Kosketuksen pelko voi liittyä myös ahdistuneisuuteen. Sosiaalista ahdistusta kokevat voivat pelätä kaikenlaista vuorovaikutusta, myös fyysistä kosketusta. He saattavat myös kokea kosketuksen liian intiiminä tai tungettelevana.
Ahdistus voi myös lisätä aistiherkkyyttä, jolloin kosketus tuntuu voimakkaammalta tai epämiellyttävämmältä.
Kun ahdistusta on vähemmän, myös kosketus saattaa tuntua taas miellyttävälle.
- Haphefobia
Haphefobia on huomattavasti harvinaisempi, voimakas ja irrationaalinen kosketuksen pelko. Se voi liittyä traumaattisiin kokemuksiin tai perinnöllisiin tekijöihin. Pelko voi aiheuttaa fyysisiä oireita, kuten paniikkikohtauksia.
- Kehonkuvaongelmat
Ihmiset, joilla on kehonkuvaan liittyviä vaikeuksia tai kehodysmorfiaa, voivat kokea kosketuksen epämiellyttävänä, koska se lisää tietoisuutta omasta kehosta. Heikko itsetunto voi myös johtaa siihen, että kosketus tuntuu haastavalle.
- Kasvatus ja kulttuuriset erot
Kasvatus ja lapsuudessa opitut tavat vaikuttavat myös pitkälti siihen, kuinka luontevalta kosketus aikuisena tuntuu. “Kosketusta välttelevässä” perheessä kasvanut voi hämmentyä ympäristössä, jossa halaaminen ja muu fyysinen läheisyys ovat tavallisia.
Jos sinua ei lapsena juurikaan silitetty tai pidetty sylissä, kosketus voi tuntua vieraalta vielä aikuisenakin.
Kulttuurien välillä on myös suuria eroja. Esimerkiksi välimeren maissa poskisuudelmat, käsi kädessä käveleminen ja halailu on hyvinkin yleisiä, kun taas joissakin maissa ystävät eivät juurikaan kosketa toisiaan.
- Pakko-oireinen häiriö ja bakteerikammo
Pakko-oireinen häiriö voi ilmetä voimakkaana pelkona bakteereista ja sairastumisesta, mikä voi johtaa kosketuksen välttelyyn. Itse bakteereille herkkä ihminen voi kokea kosketuksen uhkaavana sairastumisen pelon vuoksi.
- Mielentila ja hyvinvointi
Stressi voi lisätä kosketuksen välttelyä joko tilapäisesti tai pysyvämmin.
Kova kipu voi myös saada ihmisen, joka normaalisti pitää kosketuksesta, välttelemään sitä.
Kun läsnä on pelko siitä, että kohta sattuu, on monesti helpompi välttää tilanteita, jossa joutuu kosketetuksi.
Mistä tunnistaa, että kosketus tuntuu haastavalta?
Moni, jolla on haasteita kosketuksen kanssa, ei pysty täysin rentoutumaan kosketuksen aikana tai olemaan aidosti läsnä. Mieli karkaa muualle; tekemättömiin töihin, kauppalistaan, mielikuvitusmaailmaan, mihin tahansa muualle kuin nykyhetkeen. Tämä liittyy usein haavoittuvaisuuden pelkoon tai hallinnan menettämisen pelkoon.
Keho saattaa myös jännittyä tai hengitys salpautua hetkeksi, kun joku koskettaa sinua. Kehosi saattaa myös mennä valmiustilaan, eli käytännössä valmistautua taistelemaan tai pakenemaan paikalta. Ehkä otat vaistomaisesti askeleen taaksepäin, kun joku lähestyy sinua. Tai sinun on hankala rentoutua kampaajalla tai hierojalla ja koet tarvetta ylläpitää keskustelua, jotta saat huomiosi muualle. Ehkä sinun on haastavaa olla läsnä läheisyyden aikana kumppanisi kanssa. Tai ehkä tunnistat suorastaan pelkääväsi kosketusta.
Jos jokin näistä vaikuttaa tutulle, et ole yksin. On normaalia, että oma kosketuskokemus muuttuu elämän aikana.
Mitä voit tehdä, jos kosketus tuntuu vaikealta?
Kaikkein tärkeintä on muistaa, että sinulla on oikeus päättää kehostasi, siitä kosketetaanko sitä, miten ja kenen toimesta. Älä pakota itseäsi mihinkään.
Kunnioita omia rajojasi – opettelet sanomaan ”ei” kosketukselle silloin, kun se tuntuu pahalta.
Mikäli lähipiiristäsi löytyy henkilö, johon luotat, voit kertoa hänelle pelostasi tai haasteestasi kosketuksen suhteen. Jo asian esiin tuominen saattaa helpottaa oloa.
Aloita itse kosketuksen suhteen pienin askelin. Voit esimerkiksi alkuun itse koskettaa itseäsi (kättä tai käsivartta), ja siirtyä vasta myöhemmin kevyempään kosketukseen luotettavan ihmisen kanssa. Sopikaa etukäteen, mikä on sallittua ja mikä ei, sekä miten kerrot, että nyt riittää.
Vähittäinen altistuminen ja siedätys voivat toimia, kunhan ohjakset ovat sinun käsissäsi.
Voit myös hakeutua traumainformoituun kosketukseen perehtyneen hoitajan luo tai lääkärin puheille, joka voi ohjata sinut eteenpäin esimerkiksi psykoterapiaan, psykofyysiseen fysioterapiaan tai toimintaterapiaan. Yksin asian kanssa ei tarvitse jäädä.
Moni huomaa, että jo pelkkä tietoisuus omista rajoista ja oikeudesta niihin tuo helpotusta. Kosketussuhde voi muuttua turvallisemmaksi ja lempeämmäksi ajan kanssa. Tällä matkalla jokainen pieni askel on arvokas.
Sinulla on lupa edetä juuri siinä tahdissa, mikä tuntuu sinusta turvalliselta.
