Saamme suvultamme ja perheeltämme perintönä erilaisia malleja ja uskomuksia. Kun toimimme tietyllä tavalla elämässämme parisuhteessa, työssä, suhteessa rahaan, lapsiimme tai kehoomme niin jotkut toimintatavoistamme liittyvät omaan perhesysteemiimme ja sukuumme. Meille siirtyy aina hyvää ja haitallista perintöä, taakkasiirtymää.
Miten taakkaperintö näyttäytyy?
Taakkasiirtymä, taakkaperintö näyttäytyy siten, että toimimme kuten jotkut perhesysteemissämme ovat toimineet. Usein nämä tavat tuottavat haittaa elämässämme. Voimme toistaa samaa kaavaa parisuhteessamme kuin vanhempamme tai isovanhempamme ovat tehneet. Suhteemme rahaan, rakkauteen, intiimiyteen, menestykseen voi olla hyvin samanlainen kuin monella suvussamme. Mikä on sallittua tai kiellettyä tunteissa ja niiden ilmaisussa siirtyy meille tiedostamatta.
Miten taakkaperintö syntyy?
Perhekonstellaatiomenetelmä ja sen taustalla vaikuttava filosofia näkee taakat siten, että jokin teema, asia, tunne, henkilö tai tapahtuma ei ole tullut saatetuksi loppuun ja se on tavalla tai toisella suljettu perhesysteemin ulkopuolelle. Taakka on kuin systeeminen perintö. Jotakin mikä tapahtui ehkä kauan sitten, muttei tullut tunnetuksi, kohdatuksi. Taakkaperintö tahtoo ja usein vaatii tulla kohdatuksi.
Miten taakkaperintö siirtyy?
Kun jokin asia, tapahtuma tai henkilö on jätetty perheen, suvun ulkopuolelle, joku seuraavissa sukupolvissa syntynyt alkaa ilmentää tätä ulossuljettua. Hän yrittää tehdä näkyväksi sen mikä on vielä ratkaisematta, katsomatta ja tuntematta. Näin taakat siirtyvät sukupolvelta toiselle.
Jokaisella sukupolvella on mahdollisuus ratkaista jotakin mikä on jäänyt ratkaisematta. Perinnön, taakan syvin tarkoitus on tulla ratkaistuksi, nähdyksi, kohdatuksi.
Seuraavat sukupolvet ikäänkuin sotkeentuvat johonkin sellaiseen mikä ei ole tapahtunut heille. He yrittävät ratkaista jotakin mikä ei itseasiassa suoraan kuulu heille ja näin syntyy kärsimys elämässämme. Ihmettelemme miksi ajaudumme samaan tilanteeseen toistuvasti kuten joku aiemmissa sukupolvissa. Tiedostamme kaavan, muttemme pysty vaikuttamaan siihen enempää.
Taakkaperintö on myös osoitus, että olemme kaikki osa suurempaa systeemiä. Monikaan asia elämässämme ei ole henkilökohtaista vaan se mikä tapahtuu jollekin systeemin jäsenelle, tapahtuu kaikille. Kun jossakin suvussamme on tapahtunut jokin asia ja sitä ei ole katsottu, on syntynyt ikäänkuin solmu. Josta tulee taakka myöhemmille sukupolville.
Miten taakkaperintöä voi keventää?
Perhekonstellaatiomenetelmän avulla voidaan helpottaa nykyelämän taakkoja tuomalla näkyväksi menneet solmut perhesysteemissämme. Näin reppumme taakkakuorma kevenee itsellämme ja tulevilla sukupolvilla. Näin voimme avata solmua.
Konstellaatiomenetelmän avulla voimme palauttaa taakat niille, joille ne todella kuuluvat ja oma kärsimyksemme nykyhetkessä vähenee. Silti elämään kuuluu aina tragedioita ja kipua, kärsimystä. Emme ole milloinkaan elämässä täysin kärsimyksestä vapaita.
Suvussa, perhesysteemissä tämä taakkana toistuva teema toistuu niin pitkään kun joku todella tekee näkyväksi ihmisen, tunteen tai tapahtuman. Silloin koko sukusysteemi on tästä tietystä taakasta vapaa eikä toistopakkoa ole enää olemassa tämän teeman ympärillä.
