Oletko niin paljon muiden tukena, että väsähdät itse? – Tämä auttoi minua keventämään kuormitusta ja pitämään huolta terveistä rajoista

Empatia on elintärkeä osa ihmisyyttä. Sen avulla voimme muun muassa eläytyä toisen ihmisen iloon ja suruun, kurottaa kohti tarvitsevaa ja katsoa maailmaa erilaisista näkökulmista. Toisilla meistä empatia saattaa kuitenkin mennä överiksi. Tällöin otamme huomaamattamme kannettavaksi muiden ihmisten tunnetaakkoja – jopa sairastumiseen ja uupumukseen asti.

Vaikka sinulla olisi keskimääräistä voimakkaampi taipumus empatiaan, omaa myötäelämistä on mahdollista oppia säätelemään ja pitämään huolta myös omista tunteista ja tarpeista.

Psykoterapeutti ja traumaspesialisti Babette Rothschild ja kehopsykoterapeutti Marjorie L. Rand kirjoittavat kirjassaan Apua auttajalle (2010) somaattisesta eli kehollisesta empatiasta, jota on alettu ymmärtää tieteessä verrattain myöhään. Somaattinen empatia tarkoittaa empatian ilmenemistä kehollisesti muun muassa toisen ihmisen asennon, ilmeiden ja eleiden peilauksen kautta sekä hermoston virittäytymisenä toisen ihmisen taajuudelle.

Itselleni somaattisen empatian käsitys auttoi ymmärtämään paremmin, miksi kuormitun niin helposti muiden ihmisten tunteista ja miten voin suojata itseäni. Meille, joilla on taipumusta överiempatiaan, seuraavat 3 tutkimustietoon nojaavaa pointtia voivatkin olla avainasemassa tiedostamattoman empatian säätelyyn.

Nämä 3 tutkittua tietoa empatiasta auttoivat minua ymmärtämään, miksi kuormitun niin helposti muiden tunteista ja miten voin suojata itseäni:

1. Empatia siirtyy kehosta toiseen

Empatia ei ole pelkästään psykologinen tai emotionaalinen ilmiö, vaan kehollinen kokemus, jossa hermostomme mukautuu toisen ihmisen taajuudelle. Tämä selittää esimerkiksi sen, miksi stressaantuneen ihmisen seurassa omakin pinna saattaa kiristyä, sydän lyödä nopeammin ja hengitys muuttua pinnallisemmaksi.

Tulemalla tietoiseksi oman hermostomme toiminnasta ja tunnistaessamme merkit, jolloin sympaattinen, ns. stressihermosto meissä aktivoituu, voimme katkaista kierteen ja auttaa kehoamme rauhoittumaan. Tärkeintä on opetella palaamaan takaisin omaan keholliseen kokemukseen tietoisen läsnäolon avulla. Voit aloittaa tuomalla huomion hengitykseesi ja muihin kehon sisäisiin tuntemuksiin kuten sydämen sykkeeseen ja ihon lämpötilaan.

2. Peilaamme toisiamme tiedostaen tai tiedostamattamme kehon asennon, ilmeiden ja eleiden kautta

Peilaamme toistemme tunnetiloja jatkuvasti myös kehon asennon, ilmeiden ja eleiden kautta. Usein tämä tapahtuu itsemme  sitä tiedostamatta, jolloin myös tunnetila voi tarttua kuin vaivihkaa. Esimerkiksi läheisen ihmisen suruun on luontaista vastata samoin ilmein ja eilen – suupielet kääntyvät alaspäin ja rinta painuu kasaan. Empatian kehollinen osoittaminen on tärkeä osa ihmisyyttä, mutta toisilla meistä tunteet tarttuvat voimakkaammin ja saatamme tiedostamattamme kantaa toisten ihmisten suruja, murheita ja taakkoja mukanamme.

Jos huomaat ottavasi usein muiden ihmisten tunteita kannattavaksesi, opettele tarkkailemaan itseäsi ja kehoasi vuorovaikutustilanteisessa. Otatko helposti saman ilmeen ja asennon kuin toinen? Huomaatko eroa, jos palaat välillä tietoisesti omaan keholliseen kokemukseesi? Myötätunnon osoittaminen ei tarkoita, että sinun tulisi kokea toisen ihmisen tuska kuin omasi. Päinvastoin: joskus on helpompi olla toisen tukena, kun keskittyy pitämään omat juurensa tiukemmin maassa.

3. Kehotietoisuus auttaa palaamaan omien tunteiden ja tarpeiden äärelle

Moni meistä on tottunut ottamaan elämässä kannattelijan ja huolenpitäjän roolin. Tällöin saatamme olla luonnostaan aistit virittäytyneinä ulospäin. Aistimme herkemmin toisen tunnetilaa – näemme, kuulemme ja tunnemme hänen kipunsa – sen sijaan, että muistaisimme välillä kohdistaa huomiota myös omiin sisäisiin tuntemuksiimme, siihen, mitä omassa kehossamme tapahtuu.

Se, että opimme kuuntelemaan ulkoisten aistien lisäksi myös kehoaistiamme (lue lisää esim. täältä), auttaa meitä pysymään kosketuksissa itsemme kanssa ja pitämään huolta myös omista tarpeista ja rajoistamme.

Blogin lähteenä on hyödynnetty teosta: Rothschild, Babette & Rand, Marjorie L. (2010), Apua auttajalle. Myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen psykofysiologia. Suomennos Hölländer, Paula & Kivinen, Kirsti. Helsinki: Traumaterapiakeskus

Tutustu uutuuskirjaani Kiitos, että rakastat minua silti, jossa ihmisyyttä ja vaikeita tunteita lähestytään runojen kautta: 

Korttipakat OSTA 3 MAKSA 2  
PUOTIIN
close-image