Ei ole harvinaista, että narsistin uhri epäilee, että hänellä itsellään on narsistisia piirteitä, terapeutti, kirjailija ja pappi Miia Moisio kertoo.
Terapiatyössään hän on kohdannut monia narsistisessa suhteessa haavoittuneita ihmisiä. Miialta on myös ilmestynyt kirja Toivon kirja narsistin haavoittamalle (Bazar 2024), jossa hän kuvaa narsistisessa suhteissa eläneiden kokemuksia ja antaa keinoja selviytymiseen ja eheytymiseen. Tässä hän puhuu työssään kohtaamistaan kokemuksista ja havainnoista ja pohtii niitä.
– Narsistin uhrin minäkuva on usein vääristynyt. He eivät läheskään aina näe itsessään niitä hyviä ominaisuuksia, joita terapeuttina heissä näen.
Sisäinen puhe tai puhe itsestä voi olla esimerkiksi tällaista: ”Varmaan vaadin liikaa. Minussa on varmaan itsessäni narsistisia piirteitä. Olisin voinut olla kärsivällisempi. Miksi ajoin suhteen siihen pisteeseen? Olisin voinut ottaa enemmän vastuuta.”
Uhrille on tyypillistä ajatella, että aina voisi ottaa itselle lisää vastuuta, vaikka oikeastaan jo pitäisi lopettaa vastuunkanto ja antaa toisen pärjätä itse. Kun vääristynyttä minäkuvaa lähdetään oikaisemaan, uhri alkaa nähdä itsensä sellaisena kuin todella on.
Narsistin uhri on usein tällainen
Narsistien uhreista löytyy paljon yhteistä, Miia Moisio kertoo.
– Vastaanotolleni tulleet narsistisessa suhteessa eläneet uhrit ovat usein herkkiä tai erityisherkkiä ihmisiä. He ovat erittäin empaattisia, jopa överiempaattisia. He ovat kilttejä, auttavaisia, toisten tarpeet ja tunteet huomioivia ihmisiä, jotka kannattelevat muita ja yrittävät loputtomasti ymmärtää toista ja ikään kuin kasvattaa toisesta ihmisestä aikuista. He jaksavat aina toivoa ja uskoa siihen, että toinen vielä muuttuu, kun on luvannut.
Usein uhrilla on myös voimakas syyllisyyden tunne, joka yhdistyy ylivastuullisuuteen. Syyllisyy
– Jos ihmisellä on aina syyllinen olo – riippumatta siitä, onko hän syyllistynyt johonkin vai ei – ajattelen, ettei tunne voi liittyä siihen, että tämä ihminen tekisi koko ajan väärin. Kyse on jostain muusta.
Miksi narsistin uhri jää koukkuun?
Mikä narsistia ja hänen uhriaan vetää yhteen?
– Voisi ajatella, että narsistilla ja hänen uhrillaan voi olla vastakohtaisia piirteitä, jotka sopivat yhteen. Jos asiaa katsoo tunnelukkojen eli skeematerapian näkökulmasta, narsistilla ja hänen uhrillaan voi olla ikään kuin vastakkaiset tunnelukot.
Narsistilla on voimakas oikeutuksen tunne ja siihen liittyvä oikeutuksen tunnelukko. Hänellä on siis mielestään oikeus tehdä, mitä hän haluaa, eikä hän ota siitä mitään vastuuta tai häpeä tekojaan. Uhrilla voi puolestaan olla vajavuuden tunnelukko, joka ylläpitää häpeän ja arvottomuuden tunteita. Hän on ylivastuullinen ja ottaa kopin vastuusta, jota narsisti ei suostu kantamaan.
Suhteessa voi myös olla aiempiin henkisiin haavoihin liittyvä traumasidos. Se voi näkyä niin, että suhteessa on välillä hellää rakkautta ja välillä henkistä tai fyysistä kaltoinkohtelua. Uhri ei kaltoinkohtelusta huolimatta pysty lähtemään vaan kokee pakottavaa tarvetta olla yhdessä kaltoinkohtelijansa kanssa.
On hyvä muistaa, että narsistiin lankeaminen ei ole tyhmyyttä, vaan narsistin manipulointi on kuin henkinen koukku, jota on vaikea vastustaa.
Millainen ihminen ei viehäty narsistista?
Yksi rakastuu heti korviaan myöten, mutta toinen ei tunne minkäänlaista vetoa narsistiin. Millaisia ovat ihmiset, jotka eivät joudu hurmaavan narsistin pauloihin?
– Näillä ihmisillä hälytyskellot alkavat ehkä soida jo rakkauspommituksen vaiheessa. Tutustumisvaiheessa narsisti tulee lähelle tosi nopeasti. Hän saattaa tunnustaa rakkautensa jo ensitreffeillä. Hänellä on tarve edetä nopeasti, muuttaa yhteen, sitoutua tai hankkia lapsia. Narsisti suitsuttaa ja ylistää kohdettaan ja nostaa tämän jalustalle.
Heille tulee ehkä tunne, että tässä on nyt jotain hämärää. Rakkauspommitus on heille liikaa ja he tunnistavat, kun heidän rajojaan yritetään ylittää. Jos ihmisellä on terveet rajat ja hän kuuntelee niitä, hän ei lähde rajattoman matkaan.
Jos toinen puhuu ”hullusta eksästä” tai rahahuolista, jotka ovat aina muiden syytä, terveellä itsetunnolla varustettu ihminen alkaa kyseenalaistaa, että mistähän tässä oikeasti onkaan kyse.
Yksi tapa katsoa asiaa voi olla miettiä sitä, me ihmiset toisiltamme haluamme. Etsimmekö ehkä turvaa tai pelastusta toisesta ihmisestä?
– Jos ihmisessä on turvaa itsessään ja rajat ja itsetunto kohdillaan, hän ei kovasti kaipaa jotain itsensä ulkopuolelta. Hänellä on ikään kuin juuret maassa kiinni, eikä hän ehkä hae toisesta ihmisestä turvaa tai pelastusta. Silloin narsistinen ihminen ei myöskään pysty vetoamaan tällaiseen kaipaukseen.
Narsistin uhrien tunnistaminen ja tukeminen on tärkeää
Miia Moisio toivoo, että narsistisesti käyttäytyvien ihmisten uhreille olisi tarjolla apua ja että koko ilmiö tunnistettaisiin paremmin. Ilmiö olisi hyvä tuntea auttamistyön tekijöiden parissa sekä hierarkisissa organisaatioissa.
– Auttajien olisi olennaista oppia tunnistamaan, kuka on tarinan narsisti ja kuka hänen uhrinsa. Narsisteja ja narsistien uhreja on erityisen paljon siellä, missä tehdään jonkinlaista auttamistyötä tai ollaan hierarkkisissa organisaatioissa.
Narsistiset ihmiset ja heidän uhrinsa kansoittavat oikeusjärjestelmää, lastensuojelua, väkivaltaan erikoistuneita yksiköitä, auttavia puhelimia ja niin edelleen. On hyvä muistaa myös, että narsistisia ihmisiä on kaikissa ammattiryhmissä.