Yksinäisyys – kokemuksiani ja niiden vastavoimia
- Olen kokenut oloni erilaiseksi ja ulkopuoliseksi, jolloin yksinäisyys on vallannut minut. Olen luullut, että olen traumojeni vuoksi perustavanlaatuisesti erilainen kuin muut. Olen myös kokenut vertaistukea ja sydämestä asti kumpuavaa ymmärrystä.
- Olen muuttanut paikkakunnalle, josta en tunne ketään. Olen ollut katkera ja ahdistunut. Olen myös täysin samassa tilanteessa ollut toisinaan täysin tyytyväinen enkä ole kokenut oloani yksinäiseksi.
- Olen asunut ulkomailla, enkä ole ymmärtänyt kunnolla kieltä enkä paikallista kulttuuria. Olen myös kokenut yhteyttä kielimuurin takana, silmien pilkkeessä ja arjen yhteisissä toimissa.
- Olen eronnut ja hukkunut menetyksen aiheuttamaan suruun ja yksinäisyyteen pohtien, miksi minulle kävi näin. Olen myös saanut tukea ystäviltäni ja kokenut kiitollisuutta kokemuksistani – myöhemmin myös itse erosta.
- Olen ollut tuore äiti, joka on kaivannut toisten äitien seuraa, muttei ole löytänyt sitä. Olen myös saanut jakaa rehellisesti äitiyden ihanuutta ja vaativuutta ihmiselle, joka todella ymmärtää minua ja on kokenut samaa.
- Olen ollut etätyöläinen, joka on kaivannut työtovereita ja onnistumisen jakamista. Olen myös saanut innostavia ja työtäni tukevia sähköposteja.
- Olen istunut rakkaan perheeni kanssa autossa, mutta kokenut emotionaalista yksinäisyyttä. Näinä hetkinä en ole osannut rauhoittua sydämeeni, vaan olen elänyt todeksi menneessä omaksumaani ulkopuolisuuden ja erillisyyden haavaa. Olen myös kokenut valtavaa lämpöä ja yhteisyyttä perheeni kanssa.
- Olen ollut eri mieltä läheisteni kanssa ja kokenut, että jään yksin ja etten tule nähdyksi. Olen myös kokenut, että läheisyys ei lähde mielipiteistä vaan sydämestä.
- Olen kävellyt ihmisjoukossa ja kokenut erillisyyttä. Olen myös hengittänyt syvään ja hakenut sydämestäni voimaa ja alkanut hymyillä, ja koko maailma on muuttunut ympärilläni. Ihmiset hymyilevät takaisin, ovat ystävällisiä ja näkevät minut todella.
- Olen kokenut kosmista yksinäisyyttä, pienen ihmisen kaipuuta suurempaan yhteyteen ja kotiin. Olen myös kokenut saumatonta yhteyttä kaiken kanssa.
Kaikkein yksinäisin olen ollut, kun olen jättänyt itseni yksin. Olen hakenut hyväksyntää itseni ulkopuolelta – ihmisiltä, joiden seura ei ole tehnyt minulle hyvää. Olen seurannut toisten elämäntyyliä, musiikkimakua ja valintoja – sopeutuen asioihin, jotka eivät oikeasti olleet yhtään minua. Olen jättänyt omat tarpeeni ja toiveeni huomioimatta. Ne ovat eläneet niin syvällä sydämessäni, etten ole edes itse tiennyt niiden olemassaolosta.
Onneksi olen myös oppinut oman arvoni. Olen oppinut kuuntelemaan itseäni, rakastamaan itseäni ja elämään kuten sydämeni haluaa. Olen oppinut olemaan itselleni kannustava, ymmärtäväinen ja rakastava ystävä! 🙏
Löydät Mitran aidot ja käytännönläheiset kirjat Seksi ja läsnäolo sekä Sisäisen rauhan käsikirja tästä!
Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa:
