Aika usein tuntuu, että onnellisuus on jossain mitä ei vielä ole ja ehkä vielä jossain, mitä on vaikea saavuttaa. Mitä jos onni ja onnellisuus olisikin tässä ja nyt. Joka hetkessä ja henkäyksessä ilman, että huomaamme sitä.
Moni meistä elää ”sitten kun” elämää. Kun on saavuttanut jotain, pitäisi sittenkin olla tai saada jotain muuta. Kun valitsee jotain, olisi jossain voinut olla jotain vieläkin parempaa. Se, että olemme vajaita perustarpeistamme, saa meidät usein hamuamaan jotain, millä uskomme peittoavamme vajavaisuuden tunteen. Jos rehellisesti tarkastelee vajavasuuttaan, voi vahingossa tulla huomanneeksi, miten paljon hyvää elämässä on. Rakkaudettomuuteen kun ei auta irtosuhteet, eikä nähdyksi tulemiseen hieno auto tai työpaikka, eikä se, että tekee itsestään muiden silmissä sellaisen, joka ei rehellisesti ole.
Juoksemme onnellisuushormonipiikin perässä
Vajavaisuuden kokemus ja siitä syntyvä jatkuva jonkun erilaisen tai uuden hamuamisvimma voi tulla myös siitä, ettei anna asioiden asettua itseensä tai elämäänsä. Sinkoilee seuraavaan asiaan päättömästi ja tiedostamattomana. Usein emme uskalla ja malta pysähtyä aistimaan elämämme hetkiä riittävän pitkäksi aikaa, että näkisimme ja tuntisimme siinä piilevät hienoiset sävyerot ja hienouden. Liian usein tulee olo, ettemme enää siedä tasaista tunnemaastoa, vaan hamuamme onnellisuushormonipiikkiä kaikista hetkistä lähes jokaisella elämän osa-alueilla. Pitääkö kaiken ylipäänsä tuntua jotain? Samaan aikaan elämme elämäämme siinä seuraavassa hetkessä. Yhdistelmänä nämä kaksi saavat meidät ylivirittyneeksi ja hermostomme piiputtamaan ihan tavallisesta arjesta.
Etenkään ihmissuhteissa ei voi ajatella, että kaikki olisi nähty ja koettu ensitapaamisella, vaikka liian usein tuntuu , että se odotus onkin. Inhimillisyys on kaukana siitä, että odotamme hurmaantuvamme jokaisessa hetkessä ja jokaisesta hetkestä. Ensivaikutelmaan toki voi usein luottaa, mutta ei täysin. En tarkoita, että vaikkapa huonossa suhteessa pitäisi olla loputtomasti parempaa fiilistä toivoen. Kuitenkin olisi hyvä rehellisesti miettiä, millaisilla odotuksilla olen liikenteessä. Lataanko toiseen sellaiset odotukset, joita pystyn myös itse lunastamaan omalla olemisellani suhteessa häneen? Onko lähtökohtana se, mitä tarvitsen vai se mitä haluan? Aika usein pitkissäkin parisuhteissa jää rehellisesti puhumatta omat tarpeet ja toiveet suhteelle, jolloin yhteys ei pääse yhdessä vahvistumaan molemmin puolin myötätuntoisesti. Ajatellaan, että kun tuo ei ole sellainen, kun haluaisin, etisin jonkun, joka on. Mitä jos kertoisi toisille jo suhteen alussa omien tarpeiden lisäksi, millaista tulevaisuutta kohti haluaisi itse kulkea. Jutella, miten toinen sen kokee, ja miten toiveet menevät yksiin. Pohtia yhdessä, katselemmeko ja rakennammeko samaa elämää ja maailmaa.
Pahasta olosta tai tyytymättömyydestä ei tarvitse pyrkiä pois
Normaalit elämän tyytymättömyydet ja ahdistukset kuuluvat matkaamme täällä, niitä on turha koittaa välttää. Monelle ahdistuneelle on lohdutukseksi riittänyt ”Se on tosi ok ja normaalia, että sinua ahdistaa.” Tai se, että ”sinua ahdistaa ja se on tosi ok, mutta sinä et ole ahdistus, sinussa on paljon muutakin.” Tai lempeästi eteenpäin saattaminen: ”Sinusta tuntuu nyt vaikealta ja se on ymmärrettävää. Mikä voisi olla yksi pieni asia, joka helpottaisi oloasi vähän?”
Hyvä tapa on myös kirjoittaa tai piirtää paperille, mitä kaikkea tyytymättömyys on rehellisesti tarkasteltuna ”syönyt”. Sen jälkeen ottaa asia kerrallaan tarkempaan käsittelyyn. Tyytymättömyydestä tai ahdistuksesta ei tarvitse kiireellä pyrkiä pois, oikeastaan aika usein se vain pahentaa ahdistusta. Siirtymä ahdistuksesta normaaliin voi viedä pitkänkin ajan, itselleen olisi oltava myötätuntoinen. Usein pohdimme liiaksi asioita, jotka ovat huonosti tai joiden haluamme muuttuvan, emmekä asioita, jotka ovat hyvin. Maailmassa vallitsevan yleisen epävarmuuden sietämiseksi, on tärkeää muistuttaa itseään säännöllisesti vakaista ja turvallisista asioista, joiden päällä oma elämä jatkuu epävarmuuksista huolimatta.
Minä olen riittävä ja minulla on kaikki, mitä juuri nyt tarvitsen
Ajattelen, että onnellisuus on jonkunlaista syvää hyväksymistä. Se on olemista, nykyhetken syleilemistä ja hengittämistä. Se on perusajatus siitä, että minä olen riittävä ja minulla on kaikki, mitä juuri nyt tarvitsen. Ei keskittymistä siihen, mikä minussa tai maailmassa voisi olla paremmin tai siihen, mitä minulta juuri nyt puuttuu. Onnellisuus on sitä, että näkee valoa ympärillään ja itsessään, vaikka se kajastaisi miten tiheän sumun läpi vain heikosti. Se on tietoisuutta siitä, että valoa on. Onnellisuus voi vahvistua jo toivosta ja katseen suuntaamista entistä kirkkaampaa valoa kohti ilman, että sinne hamuaa vimmattuna ja puolisokeasti. Rajattomien vaihtoehtojen maailmassa onni on myös rehellisiä valintoja ja sitoutumista, erityisesti itselleen ja itseensä. Onnellisuus on uskallusta olla tarvitseva ja hauras, kykyä kurottaa toisia kohti ja kykyä vastaanottaa iloa, rakkautta ja apua toisilta. Onnellisuus on oman energian suuntaamista merkityksellisiin asioihin. Se on kurottamista juuri johonkin tiettyyn valoon, ei mihin tahansa valoon.
Vinkki:
Onnellisuus tai onni ei tarkoita, etteikö elämässä olisi tyytymättömyyttä tai haasteita. Jos ei lähes koskaan laskeudu olemaan omaan elämäänsä ja näe sen kaikki sävyjä rehellisenä, voi elämän perusonnellisuus jäädä kokematta. Liian usein suuntaamme katseemme siihen, mikä on vialla, kuin siihen, mikä on hyvin. Jos ystävä tai kumppani jatkuvasti valittaa elämäänsä, muista kysyä häneltä säännöllisesti, mikä elämässä on hyvin. Kun löytää itsensä synkistelemästä elämää, voi itseäänkin muistuttaa elämän hyvistä asioista.
Kun ahdistaa tai on muuten vaikeaa ja alkaa keinolla millä hyvänsä päästä tunteesta ja tilanteesta eroon, kannattaa kysyä itseltään, pyrkiikö toiminnalla jostain pois, vai jotain kohti. Aina on parempi kurkottaa jotain kohti, oli se asia tai ihminen. Näin luomme syvempää yhteyttä toisiin, mutta myös itseemme. Tämä ajattelutavan muutos on auttanut montaa vähentämään päätöntä sinkoilua elämässä. Ajattelu on tuonut syvempää tietoisuutta siihen, minne suuntaan elämäänsä ohjaa.
Rohkeasti rehellinen -kirjassa lisää pohdintoja sinulle, joka
… haluat, että elämäsi olisi täydempää ja kevyempää.
… haluat luoda syvempää yhteyttä itseesi ja muihin olemalla rehellisempi.
… olet väsynyt elämän roolileikkeihin.