Jos olemme voimakkaasti empaattisia eli aistimme vahvasti toisten tunteita ja olemme hyviä vastaamaan niihin, saatamme vetää kykymme yli.
Silloin menemme jatkuvasti liikaa mukaan toisten tunteisiin ja yritämme tehdä heille paremman olon, vaikka se vie ison osan voimistamme ja tarkoittaa, ettei omille tunteillemme jää tarpeeksi tilaa.
Monen toisten tunteista ylivastuullisen varhaiset juuret ovat tunnemaaperässä, joka on ollut ailehteleva, rauhaton ja jopa pelottava.
Jos ympäröivä tunneilmapiiri on ollut turvaton ja empaattinen lapsi on sopeutunut siihen yrittämällä helpottaa toisten hankalia tunteita, hän on tottunut tilanteeseen, jossa turvattomuus on tavallista. Tuttuutensa vuoksi vastaava ilmapiiri voi myöhemminkin tuntua suhteissa jollain tapaa oudon “turvalliselta”.
Mikäli tunnistat itsesi tästä, sinun ei tarvitse olla kehollisessa valmiustilassa ja pidättää hengitystäsi lopun elämääsi. Voit irtautua selviytymismoodistasi ja myös nauttia syvistä yhteyksistä, joita kykysi tekee sinulle mahdolliseksi.
Moniulotteiset yhteydet ovat herkkyyden parasta antia
Kliininen psykologi Abdul Saad on todennut, että empaattisilla ihmisillä on herkästi aktivoituva kiintymysjärjestelmä.
Koska näemme muista saman tien muutakin kuin ulkokuoren ja haemme kontaktia pintaa pidemmältä, voimme muodostaa syviä ja merkityksellisiä yhteyksiä hetkessä. Olen huono palauttamaan mieleeni nimiä, mutta muistan tarkkaan, miltä kenenkin energia tuntuu.
Moniulotteiset yhteydet ovat herkkyyden ja voimakkaan empatiakyvyn parasta antia. Kun olen samalla aaltopituudella jonkun kanssa, joka on auki ja ottaa vastuun tunne-energioistaan, yhteyden toimiminen intuitiivisesti on mahtavaa. Se luo jaettua olemassa olemisen kokemista tavalla, joka yhdistää sielut ja sydämet.
Nämä yhteydet antavat helpotusta, toivoa ja olon siitä, että ei ole yksin ja kaikki on pohjimmiltaan hyvin.
Koska syvien yhteyksien luominen on meille niin luontevaa, unohdamme, että kaikki eivät hae samaa. Kun irtaudumme överiempatiasta, erotamme selkeämmin, milloin toinen on kyvykäs virtaavaan yhteyteen kanssamme niin hengen, mielen, tunteiden kuin fyysiselläkin tasolla.
Silloin emme enää investoi liikaa suhteisiin, joissa joudumme kantamaan kaiken tunnetason vastuun ja jäämme omien tunteidemme kanssa yksin. Näin meille avautuu tilaa tuntea ensisijaisesti omia tunteitamme.
Tunne tunteesi, kun ne tulevat
Kun emme käytä energiaamme toisten tunnetaakkojen kantamiseen, se vapautuu nykyhetkessä olemiseen. Siinä voimme antaa tunteillemme turvallisen tilan tulla koetuiksi silloin, kun ne tapahtuvat.
Se, mitä vastustamme, kerää voimaa. Silloin sen ote meistä tiukentuu. Kun vastustamme tunteitamme, ne keräävät painetta. Se purkautuu jossain vaiheessa. Sitä ennen tukahdutetut ja ohitetut tunteemme ohjaavat meitä riippuvaisiin valintoihin, joiden avulla välttelemme niiden tuntemista vielä lisää.
Keskeinen osa henkistä kasvuamme onkin harjoitella tuntemaan tunteitamme ilman, että ne hallitsevat meitä.
Kun elämme tunteidemme läpi turvallisessa tilassa, jonka luomme itseemme, harjaannutamme kykyämme kokea kaikenlaisia tunteitamme, vaikka osa niistä ei mukavia olekaan. Samalla murramme överiempatian kaavan, jossa sivuutamme tunteitamme ja keskitymme liikaa muihin.
Kun turvaton tuntuu ”tutulta ja turvalliselta”
Koska överiempaattinen toimintamalli ei ole syntynyt älyllisesti, myöskään mallista ulos kasvaminen ei tapahdu vain järkeilyn avulla. Se edellyttää meitä kuormittavassa kierteessä kiinni pitävien tunnelatausten hoitamista energeettisesti.
Itselleni ja monille valmennusasiakkailleni toimiva keino on ollut tehdä sitä sydänkeskuksen energian avulla. HeartMath Instituten tekemä tutkimustyö tarkastelee, miten voimme hoitaa itseämme sydämemme energialla. Samalla empatiakykymme näyttää tasapainottuvan kuin itsestään.
Tutkimusten mukaan sydämemme lähettää aivoillemme jatkuvasti valtavan määrän viestejä hermostomme välityksellä. Yksi toimintamalliemme syntymisessä keskeinen signaalien vastaanottaja ovat mantelitumakkeemme.
Mantelitumakkeet järjestelevät sydämen rytmikaavoista saamansa tiedon perusteella kehossamme ilmeneviä olotiloja tuttuusjärjestykseen.
Jos olemme toistuvasti turvattomassa ja ylivalppaassa tilassa, myös sydämemme rytmikaavat ovat usein ja suuren osan ajasta epäjohdonmukaisia ja epäharmonisia. Silloin mantelitumakkeemme tulkitsevat nämä olotilat meille tutuimmiksi.
Jos sisäinen turvattomuus, sekavuus ja kaoottisuus on meille normaalia, jäämme kerta toisensa jälkeen tilanteisiin, jotka tuntuvat meille ”turvallisilta”, koska ne ovat meille tuttuja. Monella empatian yli vetävällä onkin pitkälle kehittynyt sietokyky suhteissa ja tilanteissa, joista moni muu olisi lähtenyt jo aikapäiviä sitten.
Kuten HeartMath Instituten tutkimusraportissa sanotaan, ”saatamme jumittua epäterveisiin tunne- ja toimintamalleihin emmekä pysty ylläpitämään kestäviä muutoksia tunnekokemuksissamme ja toiminnassamme ilman uuden lähtötilanteen luomista”.
Sydämesi on portti sisäiseen turvaasi
Sydämemme vaikuttaa siis merkittävästi havainnointiimme ja tunnetason kokemuksiimme. Koska sydämen rytmikaavoista saatu tieto on vaikuttanut överiempaattisen kaavan syntymiseen, on loogista, että voimme muuttaa tunne- ja kehollisia kokemuksiamme sydämemme rytmityksiä harmonisoimalla.
HeartMath Institute summaa sydämen roolin sanomalla, että energeettinen sydämemme toimii ”porttina” korkeamman tietoisuuden kentän ja psykologisen olemuksemme ja fyysisen kehomme välillä. Kun harjoitamme energeettistä sydäntämme, pystymme säätelemään ajatuksiamme ja tunteitamme tietoisemmin.
Ajan saatossa tämä kohottaa tietoisuutemme tilaa ja luo meihin uuden fysiologisen ja psykologisen perustan. Tämä tarkoittaa, että traumojen vaikutuksesta syntyneet uskomukset ja tunnemallit helpottavat otettaan meistä, kun kohotamme tietoisuutemme tilaa energeettisen sydämemme avulla.
Harjoittamalla sydänkeskustamme voimme siis purkaa asetuksen, jonka mukaan pelon, turvattomuuden, epävakauden, uhkan, sekavuuden ja kaaoksen tila on meille tavallinen. Lakkaamme vierastamasta rauhaa ja johdonmukaisuutta niiden uutuuden takia ja siirrymme yhä luontevammin suhteisiin ja tilanteisiin, jotka tunnistavat ja vahvistavat sisäistä turvaamme ja levollisuuttamme.
Näin kasvamme pysyvästi ulos toisten tunteista ylivastuullisesta toimintamallista sydämemme älykkyyttä hyödyntäen.
