Kun se, mikä oli joskus, ei ole enää – Irtipäästäminen on ensin kipeää, sitten kaunista

Irtipäästäminen, tuo sana joka vilahtelee vähän joka puolella. Tuo sana joka kuulostaa varsin hienolta ja vapaalta, mutta ei ole aina sitten kuitenkaan ihan niin helppoa käytännössä.

Irtipäästö on vaativa prosessi, joka sisältää usein vaiheita ja monenlaisia tunteita. Emme voi prosessia oikein juoksuttaa vaatimalla itseltämme irtipäästöä. Joskus on viisaampaa sallia itsensä huomata, mitä se tuo elämään kun pitää kiinni väkisin? Ilman tuomitsemista, ilman itsenä sättimistä tyhmäksi (”Koska mä järjellä tiedän, että olisi hyvä päästää irti”).

Irtipäästäminen on sekä kipeää että kaunista. Useimmiten ensin vain kipeää. Irtipäästäminen voi liittyä elämän kokoisiin asioihin tai ihan arkisista odotuksista ja vaatimuksista hellittämiseen. Se voi liittyä ihmiseen, työpaikkaan,terveyteen, tapaan suhtautua itseensä, näkemykseen tai arvoon.

Irtipäästäminen on prosessi silloinkin, kun tiedämme ja tunnemme että se on meille hyväksi. Joskus voimme päästää irti omasta valinnastamme, kun huomaamme että pidämme kiinni itsemme kustannuksella. Tällöin irtipäästäminen voi tuoda nopeastikin helpotuksen tunteen.

Joskus elämä ei kysele lainkaan halukkuuttamme päästää irti, vaan huomaamme olevamme tilanteessa jossa ei ole oikein muuta vaihtoehtoa. Silti saatamme räpiköidä vastaan. (Minä ainakin!) Ja sekin on osa prosessia.

Jokin, joka joskus oli, ei ole enää. Oli se sitten ihan konkreettinen asia, kuten koti, työpaikka tai ihmissuhde. Tai yhtälailla joku abstraktimpi asia, kuten identiteetti tai tapa olla ja elää, johon olemme kiinnittyneet. Kaikki se on joskus palvellut jotain tarkoitusta.

Irtipäästäminen koskee usein siksi, että emme tiedä, mitä olemme ilman. Emme näe vielä eteenpäin. Emme tiedä, mitä tulee tilalle. Se voi koskea myös siksi että pelkäämme, että olemme arvottomia ja riittämättömiä ilman vaikkapa tietynlaista suhdetta, statusta, kehonkuvaa, tms. Irtipäästö pistää meidät kohtaamaan epätietoisuuden – en tiedä mitä nyt tapahtuu.

Se voi koskea myös siitä hyvin inhimillisestä syystä, että jokin asia on valtavan merkittävä ja tärkeä. Rakas. Irtipäästämisen herättämät tunteet haikeudesta, tyhjyydestä pelosta ja surusta ovat kaikki täysin normaaleja, eikä niistä tarvitse yrittää päästä eroon. Niiden läpi voi elää.

Ehkä irtipäästäminen on sitäkin, että hellittää vastustamisesta. Myös vastustamisen vastustamisesta. Antaa tuntua. Antautua. Et voi tuntea väärin.

Katso lisää alla olevalta videolta