Voimme spekuloida ennakkoon maailman sivu mihin sydämemme kutsut, riskien ottamiset, elämän valinnat ja houkuttelevat kokeilut mahtavat johtaa ja mitä niistä oikein seuraa jos uskaltaudumme liikkeelle – mutta ei kai elämä tapahdu siksi että olisimme jo perillä vaan siksi, että matka ja sen kokemukset voisivat tapahtua.
Yleensä AINA kokeilumme, hyppäyksemme, uskalluksemme ja uudet elämän valinnat johtavat mahdollisuuteen oppia, kasvaa, seikkailla, kokea jotakin uutta, ja aivan yllättäviäkin ihanuuksia. Ja tietysti elämän matkan varrella on myös haasteita (juuri niitä asioita, joista voimme oppia – varsinkin myötätuntoa itseämme kohtaan).
Mutta sen voi etukäteen tietää mitä tapahtuu, jos emme kokeile, tee, elä ja tartu ainakin välillä siihen, mikä sydäntä kutittelee. Se johtaa jossitteluun ja turhautumiseen.
Kumpi päättää elämässäsi: pelko tuntemattomasta vai iloinen ylpeys siitä, että annat itsesi kokeilla, kokea ja oppia?
Jotta voi kokeilla, tarvitaan sisäistä turvaa. Usein ensimmäinen askel uskaltamisen sillalle lähtee siitä, että alat luoda itsellesi tietoisesti sisäistä turvaa. (Olen kirjoittanut sisäisestä turvasta paljon, uusimpina juttuina tämä ja tämä).
Kurkkaa Annan uusi kirja Sydänvoimaa muutokseen:
