Osaatko kuvitella maailmaa, jossa kukat jättäisivät kukkimatta ja linnut laulamatta? Maailmaa, jossa omenapuu olisi epävarma lahjoistaan ja lakkaisi tekemästä hedelmää. Runsaana puolukkavuotena mustikatkin happamoituisivat kateudesta ja kadottaisivat makeutensa.
Maailma jossa vain yhdenlainen linnunlaulu olisi toivottava ja vain muutama maku- ja värivaihtoehto suotava, kävisi nopeaa tylsäksi ja itseään toistavaksi. Eivätkö juuri monimuotoisuus, asioiden väliset kontrastit ja vivahteet, tee elämästä mielenkiintoista ja kaunista? Eikö se, että asiat kukoistavat sellaisina kuin ovat?
Useimmiten ne ihmiset, jotka tekevät asioita intohimostaan käsin, inspiroivat meitä eniten. Ihmiset joiden silmistä kiiltää lapsenkaltainen into ja palo tekemäänsä asiaa kohtaan. Sellaisilta ihmisiltä me myös opimme parhaiten, vaikka tuo asia olisi meille itselle kuinka vieras.
Inspiroituneilla ihmisillä, jotka jakavat inspiraatiostaan, on tapana inspiroida. Ne jotka ovat liikuttuneet syvästi asioista ja uskaltavat näyttää sen, usein liikuttavat meissä syvästi asioita.
”Maailma pistelee meihin reikiä, että me soisimme.” – Jari Tervo
Joskus elämän tulee ravistella, jotta avautuisimme sille ja oppisimme luottamaan sen kulkuun. Jos kiinnitymme liikaa ajatuksiin siitä, mitä meidän pitäisi olla, yritämme hallita tätä suurta ja jatkuvasti muuttuvaa mysteeriä, elämää. Kasvamme, kun luovumme yrityksestämme pakottaa elämää mielemme luomiin uriin ja astumme sen virtaan. Se ei tarkoita helppoutta, vaan tietoista hyväksyntää ja rohkeutta astua tuntemattomaan, antaen tilaa intuitiolle ja luovuudelle, seuraten sitä mikä inspiroi ja tuntuu oikealta.
”Jos haluaa elää täyttä elämää, on rohjettava elää täydesti.”
Vaatii suurta rohkeutta tulla näkyväksi omana itsenään, mutta jos haluaa elää täyttä elämää, on rohjettava elää täydesti, sillä elämä avautuu sille, joka avautuu elämälle. Itseään voi kantaa häpeillen ja elämää kaihtaen sydän saharalla, tai nähden oman ainutlaatuisuutensa siunauksena ja mahdollisuutena.
Jokaisella meistä on mahdollisuus luoda tähän maailmaan ennennäkemätöntä kauneutta oman itsensä kautta, antamalla itsensä-, eli oman luontonsa tapahtua. Olla oma itsensä, on olla sellainen olemisen muoto, syvyys, värit ja tapa, jota ei ole koskaan ollut olemassa. Aito ja omaa valoaan säteilevä ihminen. Eikö se ole suurin lahja minkä itselleen ja maailmalle voi antaa?
