Mitä hienoa voisi tapahtua, jos et ottaisi elämääsi niin vakavasti?

Kirjoitan tässä postissa pienestä asenteen muutoksesta, joka voi tuoda elämän haasteisiin ja positiivisiinkin hetkiin keveyttä. Se auttaa laajentamaan perspektiiviä elämään ja suhtautumaan siihen yhtaikaa enemmän tosissaan, leikkisämmin ja uteliaisuudella.

Toivomukseni on, että mietit lukiessasi sitä millä elämän osa-alueella voisit tänään harjoittaa tätä asennetta ja rohkaistua.

Kirjoitan postin koska usein elämän ottaa liian vakavasti. Hyvistäkin asioista tulee vakavamielisiä. Mielestäni elämä kannattaa ottaa tosissaan mutta ei vakavasti, koska vakavuus supistaa meitä ihmisinä pieneksi ja samoin käy elämällemme. Muistutan itseänikin siitä, että elämän tarjoamat mahdollisuudet paljastuvat silloin kun pystymme olemaan avoimia ja rentoja sen äärellä.

Mitä se muuttaisi, jos asennoituisit elämääsi kuten seikkailuun tai peliin?

Olet varmasti pelannut jonkinlaista peliä elämäsi aikana, nopilla, laudalla tai tietokoneella, eikö totta? Yhteinen elementti niissä on se, että jollain tavalla niissä pyritään joko onnistumaan, oppimaan, kehittymään tai voittamaan. Toisinaan näitä kaikkia. Pelit ovat tapa saada elää näitä luontaisia haluja itsessämme. Turvallinen paikka sille. Mutta mitä jos uskaltaisimme elää näitä samoja asioita oma elämämme pelilaudalla?

Kaikki pelissä tapahtuva on aina osa peliin kuuluvaa haastetta. Jotain, jonka voimme yrittää päihittää ja jonka tuloksena voimme kehittää strategiaamme. Jos häviämme tämänkertaisen pelin tai pelihahmomme kuolee, voimme aina aloittaa uudelleen tai parantaa seuraavalla kerralla. Kun tarpeeksi monta kertaa teemme näin, pääsemme pelissä eteenpäin. Hahmomme ja pelitaitomme kehittyvät.

Entä jos omaa elämää katsoisi hieman enemmän näin? Jos toistuva riitaisa tilanne olisikin yksi pelin haasteista ja voisimme sen sijaan, että otamme sen kohtuuttoman vakavasti ja henkilökohtaisesti, avautua katsomaan miten voisimme selvitä tästä haasteesta eteenpäin?

Mitä vanhemmuudelle tapahtuisi, jos sitä ajattelisi leikkimielisemmin yhtenä pelin osa-alueena ja ottaisi tällä osa-alueella kehittymisen tosissaan mutta samalla kevyen uteliaasti?

Jos menestymistä katsoisi sellaisena osana peliä, jossa koetellaan sinun rohkeuttasi tuoda itsesi esiin ja seisoa jonkun projektin takana?

Kirjoitin viime vuonna kirjan, jossa puhun elämästä seikkailuna. Mainitsen asian koska kirjan kirjoittaminen itsessään oli minulle osa seikkailua. Haaste, joka vaati minulta uusia taitoja ja kykyjä. Selvittyäni tuosta haasteesta, huomaan näiden kykyjen jääneen osaksi minua ja vien esimerkiksi kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä nyt pelini muillekin osa-alueille. Pelihahmoni on kehittynyt hieman, ja sen myötä myös pelissäni olevat haasteet ovat muuttuneet. Todellinen elämän peli näyttää etenevän samalla tavalla kuin menneisyydestä tutut tietokonepelit: pelin haastavuus ja antoisuus kasvavat suorassa suhteessa siihen, miten edistyn pelitaidoissani.

Uskon, että sinullakin on kokemuksia siitä, että laitoit itsesi likoon ja huomasit muuttuvasi ihmisenä parempaan.

Kun elämää katsoo pilke silmäkulmassa, siihen voi suhtautua samoin kuin peleihin. Se tuo mukanaan halun harjoitella, löytää ja oppia sen sijaan, että jätämme kokeilematta koska tosi elämän peli tuntuu henkilökohtaisemmin. Erilainen asennoituminen tuo mukanaan rohkeuden kokeilla yhä uudelleen niitäkin asioita, joissa emme vielä onnistuneet. Haasteet voivat näyttäytyä eri tavalla kun ne ovatkin jotain, joka on palvelemassa sinun ja minun etenemistä tässä seikkailussa. Unelmatkin paljastuvat osaksi pelin suunnitelmaa, sillä niiden on tarkoitus kutsua sinua eteenpäin.

Entä jos mietit elämääsi koskevan päätöksen hetkellä mahdollisten seurausten sijaan sitä miten voit kehittyä ihmisenä? Mitä silloin valitsisit?

Vaikka jokainen haluaa voittaa pelissä ja päästä onnistuneena pelin loppuun, parasta on itse pelaaminen. Se, että saa nähdä vaivaa, haastaa itseään ja kasvaa. Antautua laittamaan itsensä likooon. Usein tämä vaatii missä tahansa pelissä turhautumisen hetkiä ja palaamista samojen haasteiden äärelle yhä uudelleen. Pettymyksien sietämistä ja vastapainona hyvän olon hetkiä silloin, kun vaivannäkö tuo tuloksia.

Suhtaudumme elämäämme ja itseemme helposti liian vakavasti ja suojellen koska otamme sen niin henkilökohtaisesti. Tämän henkilökohtaisuuden keventäminen voi mahdollistaa sen, että uskallamme antaa itsestämme enemmän elämälle. Sen myötä saamme myös vastaanottaa elämän seikkailuna joka se voi olla.

Huomaatko itse, että tällainen vakavuus ja suojelevuus näkyy jollain elämäsi osa-alueella? Mitä tekisit, jos et pelkäisi lopputulosta niin paljon?

Vakavuus syntyy oman kokemukseni mukaan pelosta. Siitä, että meihin voi sattua , jos laitamme itsemme pelihahmona likoon. Että menetämme jotain, jos kokeilemme. Että petymme taas, jos yhä tavoittelemme sitä jotain, joka inspiroi. Että tulemme torjutuksi taas, jos yritämme luoda yhteyden.

On helppoa unohtaa, että emme kuitenkaan saa omaisuuttamme, turvallisuuttamme tai mukavaa tilannettamme mukaan loputtoman pitkäksi aikaa. Eikö siis olisi sama kokeilla ja laittaa itsensä likoon? Edetä pelissä niin pitkälle kuin mahdollista ja nauttia oman pelihahmon kehittymisestä sekä pelistä itsestään.

Muistan Jim Carreyn isän sanat siitä, että ihminen voi epäonnistua jossain, joka ei ole hänelle edes antoisaa. Parempi vaihtoehto on ottaa elämä seikkailuna ja epäonnistua sitten vaikka sellaisessa, mikä oikeasti inspiroi ja voi antaa meille jotain. Jos epäonnistumme, voimme aina oppia ja kokeilla uudelleen.

Siksipä olen ottanut tavakseni kysyä aamujen hiljaisina ja luovimpina hetkinä itseltäni; missä asiassa minä voisin tänään ottaa rohkean askeleen? Usein löydän useita. Askeleen, jossa laitan itseni likoon ammatin parissa, ihmissuhteessa, harrastuksessa ja oman hyvinvointini äärellä. Tämä kirjoitus on tämän aamuisen kysymykseni tulosta.

Koska itsensä kehittämisestäkin voi tulla pakkopullaa, asennoituminen elämään seikkailuna auttaa palauttamaan leikkisyyttä ja eloa myös tähän asiaan. Meidän ei ole pakko tehdä yhtään mitään tai kehittyä yhtään missään. Kaikki on hyvin. Mutta meille on annettu tilaisuus nauttia pelistä. Miksi siis emme tekisi niin? Mitä menetettävää meillä oikeasti on?

 

Kurkkaa Aaron uutuuskirja Rohkea elämä, joka kertoo rohkeudesta elää omannäköistä elämää.

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa:
  • Hidasta elämää -kuvakortit (Uusi versio)

    21,90  (sis. alv)
    Lisää ostoskoriin
  • Rohkea elämä

    22,90  (sis. alv)
    Lisää ostoskoriin