Myönnytkö silloinkin, kun oikeasti haluaisit sanoa ei? – Näin opit asettamaan rajoja ilman huonoa omaatuntoa

Terveet rajat ovat tärkeät hyvinvoinnin kannalta. Todella monelle rajojen vetäminen on kuitenkin vaikeaa.

Lapsuuden kokemukset ovat saattaneet tehdä meistä rajattomia. Vanhempamme eivät ole välttämättä osanneet kunnioittaa omia, toistensa ja lastensa rajoja. Emme ole oppineet, mitä terveet rajat tarkoittavat ja miten ne asetetaan.

Miellyttämisen halu, torjutuksi tai hylätyksi tulemisen pelko, ristiriitojen pelko ja rakkauden menettämisen pelko saavat meidät joustamaan epäterveellä tavalla. Hyväksytyksi tulemisen tähden olemme valmiit unohtamaan omat tunteemme ja tarpeemme.

Miten rajattomuus ja liiallinen joustaminen sitten näkyy?

Jokainen meistä joutuu tekemään asioita, jotka eivät kauheasti huvita. Itselläni sellainen asia on mm. kuukausittainen kirjanpito. Se täytyy vain hoitaa. Rajoissa on kyse isommasta asiasta: itsensä tukena ja turvana seisomisesta. Omien rajojen ylittäminen tuntuu epämukavalta. Haluaisimme sanoa ei, mutta emme kehtaa tai uskalla.

Kun joku pyytää meiltä jotain sellaista, mihin emme haluaisi suostua, käymme tyypillisesti päämme sisällä kamppailun. Mietimme suostumisen aiheuttamaa epämukavuutta itsellemme. Toinen ääni päässä sanoo, että suostumisesta on palkkiona sopu ja vältymme mahdolliselta ristiriidalta.

Pohdimme myös kieltäytymisen mahdollisia seuraamuksia, kuten toisen loukkaantumista ja sen synnyttämiä syyllisyyden tunteita. Päädymme usein joustamaan yli rajojemme, jos pelko ohjaa valintojamme emmekä ole oppineet sietämään omia tai toisen ihmisen epämukavia tunteita.

Muutamia esimerkkejä rajojen vetämisen puutteesta

Äitisi soittaa ja aloittaa tutun valitusvirren, jota olet kuunnellut vuositolkulla. Hän ei koskaan kysy, mitä sinulle kuuluu. Näiden puheluiden jälkeen olet aina aivan puhki. Kuuntelet kiltisti ja huokailet sen sijaan, että kertoisit hänelle, miltä nämä puhelut sinusta tuntuvat.

Olet juhlissa ja sinua väsyttää. Seuraavana aamuna on varhainen herätys. Ystäväsi yllyttävät sinua jäämään, kenties jopa kiusoittelevat, kun et jaksa juhlia. Jäät miellyttääksesi muita sen sijaan, että pitäisit itsestäsi huolta.

Tuttavasi pyytää järjestelmäkameraasi lainaksi lomamatkalleen. Tiedät hänen olevan leväperäinen ja huolimaton tavaroidensa kanssa. Et voi luottaa siihen, että saat kamerasi ehjänä takaisin, mutta et kehtaa kieltäytyä etenkään, kun et itse tarvitse kameraa mihinkään juuri sillä viikolla.

Mitä rajattomuudesta seuraa?

Edellä mainitut esimerkit ovat varsin vaarattomia. Rajattomuus saattaa aiheuttaa myös todellisia vaaratilanteita. Jos joustaa jatkuvasti itselle merkityksellisissä asioissa, rajattomuus alkaa kerryttää suuttumusta ja paheksuntaa.

Vuosien saatossa se voi alkaa näyttäytyä passiivis-aggressiivisuutena, yllättävinä vihanpurkauksina ja marttyyrimaisena käytöksenä. Rajaton ihminen voi kärsiä myös psykosomaattisista oireista, kuten päänsärystä, hampaiden kiristelystä öisin, vatsavaivoista ja selkäkivuista. Emme ole rehellisiä itsellemme ja muille ihmisille, ja se aiheuttaa tyytymättömyyttä ihmissuhteissa.

Mitkä ovat terveiden rajojen tunnusmerkkejä?

Tässä muutama:

Osaat sanoa ei ilman huonoa omaatuntoa.
Sanot kyllä silloin, kun itse haluat, et miellyttääksesi muita.
Osaat ja uskallat pyytää sitä mitä tarvitset.
Uskallat ilmaista tunteesi ja mielipiteesi ja olla eri mieltä.
Toimit omien arvojesi mukaisesti.
Sinulla ei ole tarvetta puolustella valintojasi.
Otat vastuun omasta hyvinvoinnistasi.
Tulet kohdelluksi kunnioituksella ja tasa-arvoisesti.
Et koe olevasi vastuussa toisten ihmisten onnellisuudesta tai tunnereaktioista.
Annat aikuisten ihmisten hoitaa itse omat velvollisuutensa. Apua voit toki tarjota, mutta et tee itsestäsi uhrautuvaa vastuunkantajaa.

Miten itselle hyviltä tuntuvien rajojen vetämistä voisi alkaa opetella?

Omien rajojensa opettelun voi aloittaa vaikkapa kuuntelemalla kehoaan. Seuraavan kerran kun sinulta pyydetään jotain, kiinnitä huomiosi siihen miten kehosi reagoi.

Tuleeko sinulle rento ja laajeneva tunne? Vai kiristyykö kehosi ja muuttuuko hengityksesi pinnalliseksi? Kaikenlainen kiristys ja puristus on kehon tapa viestiä siitä, että jokin ei tunnu hyvältä.

Kannattaa myös miettiä millaisissa tilanteissa tulee joustaneeksi liikaa. Miten voisit toimia toisin? Etukäteen varautuminen ja mielikuvaharjoittelu auttaa toimimaan uudella tavalla. Joskus hankalissa tilanteissa olen miettinyt etukäteen, mitä haluan sanoa ja miten. Hyvä käytännön esimerkkejä sisältävä opas terveiden rajojen opetteluun on Harriet Lernerin kirja Kiukku on voimaa.

Mitä uudenlaisesta jämäkkyydestä seuraa?

Itsensä puolustaminen on joskus vaikeaa, mutta se alkaa tuntua todella hyvältä, kun alkukankeudesta pääsee. Kun omia rajojaan alkaa suojella, voi varautua lähipiirin hämmentyneisiin ja ärtyneisiinkin reaktioihin.

Harjoitellessa tulee herkästi ylilyöntejä. Asiat tulee ilmaistua turhankin kipakasti. Voi tuntua siltä, että vuosikausien patoumat tulevat ulos. Se on ymmärrettävää ja tasaantuu sitä mukaa, kun oppii pitämään parempaa huolta itsestään ja rajoistaan.

Joskus kertyneen kiukun purkamiseen on hyvä hakea osaavaa apua. Uusia terveempiä rajoja asettaessa saa myös kokea niitä riemastuttavia oivalluksen hetkiä, kun kukaan ja mikään ei hajonnutkaan, emmekä tulleet hylätyksi, vaikka sanoimme ei. Alkaa huomata, että omissa nahoissa on mukavampi olla ja itsekunnioitus lisääntyy. Vanha klisee pitää paikkansa. Meitä kohdellaan niin kuin annamme kohdella itseämme.