Mitä tapahtuu, kun miehet kokoontuvat yhteen jakamaan tuntojaan?

Mitä tapahtuu, kun 9 toisille lähes tuntematonta miestä kokoontuu yhteen?

Kun ympäri Suomea tulleet miehet asettautuvat samaan mökkiin, ilman alkoholia, jakamaan syvimpiä tuntojaan. Se oli alustus ensimmäiselle miehille järjestetyssä viikonlopussa Kuusamon metsiin. Vähän mietitytti se, uskaltavatko tuntemattomat miehet selvinpäin kohdata toisiaan ja omaa itseään. Tai uskalletaanko puhua niistä oikeasti tärkeistä asioista, joita sisällään kokee.

Viikonloppu ylitti omat odotukseni täysin. En voinut kuvitellakaan mille syvyydelle suomalainen mies voi itsensä päästää lähes välittömästi paikalle tultuaan.

Mökille saapui ainoastaan motivoituneita, rohkeita ja rehellisiä miehiä. Kukin omasta taustastaan, omista haasteistaan. Heti oli selvää se, että nyt mennään kohti merkityksellisiä teemoja, ilman haarniskoja, ilman tarvetta esittää tai olla mitään muuta kuin oma itsensä.

Tämä viikonloppu kosketti minua syvästi ja tuntui, että yhdessä vietetty aikaa on jotain todella korvaamatonta. Erästä miestä löyhästi lainaten ”Tämä on parempaa kuin 100 terapiakertaa”, on aika lähellä omaa kokemustakin.

Ja tässä on minulla itseasiassa aika vähän tekemistä, sillä miesten ryhmääntyminen, yhdessä jakaminen, luonnossa oleminen, alasti kylmässä järvessä itseään haastaen, luonnon helmassa itkien, toisten miesten tukeminen, halaaminen sekä läsnäoleminen on jotain, mitä ei pysty saavuttamaan yksin neljän seinän sisällä.

Ryhmässä on aina ollut voimaa ja heimo on se, missä voimme eheytyä omista ”taisteluhaavoistamme”, jota eläminen meille väkisinkin tuottaa. Joillakin ne haavat ovat menneisyydessä, joillakin parisuhteissa, joillakin oman itsensä löytämisessä.

Siinä vaiheessa, kun päätimme illan joskus yhden aikaan yöllä rinkiin, jossa jokainen mies auliisti kertoo toisille miten ihmeellisiä, vahvoja ja inspiroivia toiset ovatkaan, kyyneliltä ei vältytä. Ja sitäkään ei tässä seurassa kukaan yrittänyt estää, eikä tuomita jotenkin ”huonona”.

Tämä uskomaton hyväksyntä tekee meille ihmisille ihmeitä. Tätä hyväksynnän tilaa monet miehetkin kaipaavat suunnattomasti, joskus jopa itseltään.

Menemättä liian syvästi miesten haasteisiin, näin tiivistyksenä voin kertoa, että nämä suomalaiset miehet kaipasivat yhteyttä kumppaniinsa, hyväksyntää, kuulluksi tulemista, turvaa jakaa haasteitaan, rakkautta, läsnäoloa, rakastelua syvällä yhteydellä ja hetken rentoutumista yhteiskunnan luomista paineista.

Me olemme yllättävän herkkiä otuksia, vaikka usein emme osaakaan sitä puolta ilmentää ja näyttää omaa keskeneräisyyttään. Kukaan ei ole opettanut meille sitä, miten rakastetaan, miten ollaan avoimia.

Tässä muutama esimerkki mitä tapahtuu, kun miehet tulevat yhteen.

  ”Kohtasin itsekin kotimatkalla ihmisen ihmisenä kun kävin kahvilla. Katsoin kasalla seisovaa nuorta naista suoraan silmiin ja olin läsnä hänelle. Näin hänen silmistään, että hänkin koki yhteyden🙏❤
Tämä oli muistutus itselleni; ole läsnä toiselle ihmiselle!”

”Kiitos miehet!
Rehellistä ja avointa ilmaisua elämän kipukohdista kokemaan päässeenä, olo on kasvanut, rohkaistunut ja voimaantunut. Jopa jykevöitynyt.

Ryhmän tuki oli huikea, kiitos siitä jokaiselle teistä. Jälleen kerran elämä epämukavuusalueella kannatti ja kannusti jatkossakin kurkkaamaan sinne missä pelko versoo.

Matka aitoon kohtaamiseen tuntuu oikealta ja innostavalta. Itsensä näyttäminen omissa kahleissaan kannattaa. Ne on tehty murrettavaksi. Kaikki se oppi, kokemus ja rohkeus mitä matkalla kertyy, saa vielä aikaan sen riuhtaisun, jossa se oma voima on aidoimmillaan tunnettavissa…

.. On se vaan niin ihmeellistä kun uskaltaa astella vapaudessa. Maailma on leikkikenttä ja se huutaa sua leikkimään. Anna mennä vaan. Sussa on kaikki se hyvä mitä haluat maailmalle antaa, luota siihen. Ehkä se onkin täydellinen palapeli, mitä me kaikki täällä yhdessä kootaan. Pala kerrallaan, kohtaaminen kerrallaan. ”

”Kiitos jakamisestanne veljet.

On suuri kunnia olla osana tätä etappia elämässänne, ja kiitos kun olette osana minun tarinaani. Tämä on muisto, joka kaivertuu muistoihini pysyvästi ja vahvasti. Kiitos kaikesta. On ollut ilo jakaa, kokea, itkeä, nauraa, voimistua ja vain olla. Olen otettu että olen todistanut sen voiman ja rohkeuden mitä olette tuoneet esille ja kannatte sisällänne. Toivon teille kaikkea hyvää tulevalle matkallenne, se voi olla ajoittain haastava, mutta uskon teidän valjastavan elämän teidän mukaiseksi, sillä olen nähnyt sen voiman mikä teissä on.”

”Se mistä erityisesti nautin ja jonka koin oman viikonloppuni osalta erittäin tärkeäksi että annoit todella tärkeää palautetta ja samanaikaisesti annoit todella paljon tilaa minulle omine mielipiteineni ja kokemuksineni. Se mahdollisti minulle melko täydellisen auki olemisen ja mahdollisuuden tulla kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi. Tästä annan sinulle viis kautta viis niin kuin teinit nykyään sanoo. Syvä kunnioitus ja arvostus sinua kohtaan siis tästä.”

Ja mikä minua aina mietityttää, siirtyykö nämä kokemukset arkeen, sinne rakkaiden ihmisten sekaan. Tämä saamani viesti muistuttaa siitä.

”Sain eilen illalla kottiin semmosen miehen että en löydä sanoja kuvaamaan sitä kiitollisuuden tunnetta mitä tunsin. Jotakin hänessä liikahti, mikä liikuttaa minua edelleen 💛 Kun luin sinun FB postausta viikonlopun heimokokoontumisesta niin se koskettaa NIIN SYVÄSTI!!! Ja tahdon todella tsempata että tämä tarina, nämä miesten aidot kohtaamiset saakoon rakkauden kannattelemana kauniisti jatkua. Rukoilen, ajattelen, pyydän ja tsemppaan 🙏❤”

Yhdessä harjoittelemme, yhdessä jaamme, yhdessä opettelemme näitä taitoja, jotka ovat olemassa. Uskon, että tämä saa jatkoa, olen siitä varma. Sekä omalla kohdallani, että näiden miesten mukanaan vievän olemuksen kautta. Oma toiveeni on, että saan tehdä tätä työtä, olla oma itseni ja tehdä työtä myös laajemmassa mittakaavassa.

Mä kiitän näitä miehiä, jotka inspiroivat minua olemaan parempi kumppani, isä, mies sekä oman polkuni kulkija. Nämä kanssakulkijat muistuttavat, että en ole yksin. Olemme yhdessä, olemme heimo, joka etenee.

Pelkkää rakkautta ja muistutusta siihen, että on miehiä, jotka haluavat oppia rakastamaan, haluavat kasvaa ja kehittyä olemaan sulle enemmän läsnä. Me tarvitaan vielä harjoitusta ja meidän rakkaiden apua tässä matkassa. Yhdessä voimme tehdä jotain tosi ihmeellistä, tai lainaten erästä hienoa miestä ”tehdä historiaa”.