Onko D-vitamiini maailman tärkein vitamiini?

Teksti: lääkäri Olli Sovijärvi

Tämän artikkelin otsikko on oikeastaan hieman harhaanjohtava, sillä D-vitamiini on siinä mielessä poikkeuksellinen aine, että se on todellisuudessa hormonin esiaste eli hormonin kaltaisesti vaikuttava aine. D-vitamiini vaikuttaakin jokaisessa elimistön solussa D-vitamiinitumareseptorin (VDR) kautta 37 eri elimessä ja yli 2000 geenin toimintaan. D-vitamiinia on useita eri muotoja, jotka vaikuttavat elimistössä eri tavalla ja eri paikoissa. D-vitamiinin muotoja ovat D1-vitamiini, D2-vitamiini (ergokalsiferoli) ja D3-vitamiini (kolkalsiferoli). Näistä pääasiallinen vaikuttava hormoni on D3-vitamini, jota ihminen tuottaa auringonvalon UVB-säteilyn vaikutuksn kautta ihossa ja myöhemmin munuaisissa sekä maksassa.

D-vitamiinia saa ravinnosta merenelävistä, kalanmaksaöljystä, maitotuotteista, kananmunasta ja sienistä (pääasiassa D2-vitamiini). Useimmiten ravinnosta saatava D-vitamiinin määrä ei riitä täyttämään elimistön tarpeita, mikäli samalla auringonvaloa ei saada ympäri vuoden.

D-vitamiinin tuotanto ihossa ja munuaisissa edellyttää myös riittävää magnesiumin saantia. Suomalaisten puutteellinen magnesiumin saanti myötävaikuttaa osaltaan D-vitamiinivajeeseen. Magnesiumin ja D-vitamiinin samanaikainen puutos häiritsee kalsiumin aineenvaihduntaa, aivojen ja immuunijärjestelmän normaalia toimintaa sekä altistaa autoimmuunisairauksille ja mielenterveysongelmille.

D-vitamiinin on havaittu vaikuttavan VDR-reseptorien kautta immuunijärjestelmässä, haimassa, sydämessa ja verisuonissa, lihaksissa ja aivoissa. Aiemmin D-vitamiinia pidettiin tarpeellisena lähinnä riisitaudin ja osteoporoosin ehkäisyssä, mutta viimeisten vuosikymmenien tutkimus on osoittanut, että D-vitamiinia tarvitaan käytännössä kaikkialla elimistössä.

D-vitamiinin puutos on yhdistetty muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, eri syöpiin, MS-tautiin, reumatauteihin, metaboliseen oireyhtymään, fibromyalgiaan, masennukseen, eri neurologisiin sairauksiin, infektiotauteihin ja jopa kuolleisuuteen. Cambridgen Yliopiston vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan ihmisten kuolleisuus oli alhaisinta, kun D-vitamiinipitoisuus veressä (kalsidioli) on vähintään 90 nmol/l. Korkeilla pitoisuuksilla ei vastaavasti havaittu olevan minkäänlaista vaikutusta kuolleisuuden lisääntymiseen.

Viimeaikaisten tutkimustulosten perusteella D-vitamiinin puutos saattaa olla suurempi kansanterveysongelma kuin aikaisemmin on ajateltu. Itä-Suomen yliopistossa on meneillään olevan FIND -tutkimuksen tarkoituksena on selvittää D-vitamiinilisän vaikutusta sydän- ja verisuonitautien ja syöpien ilmaantumiseen. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään D-vitamiinilisän vaikutuksia muihin sairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, masennukseen tai luuston terveyteen. Tutkittavat on arvottu syömään joko 0,40 tai 80 mikrogrammaa D-vitamiinia sisältävää valmistetta. Tutkimusvalmisteen lisäksi voi päivittäin nauttia nykyisten suositusten mukaisen D-vitamiinilisän, korkeintaan 20 mikrogrammaa päivässä. FIND -tutkimuksen päätuloksia on odotettavissa vuonna 2018.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore Finnriski-tutkimus on selvittänyt suomalaisten D-vitamiinin saantia (Raulio ym. 2017). D-vitamiinia sisältäviä ravintolisiä käyttämättömillä veren seerumin 25(OH)D-vitamiinipitoisuudet olivat vuonna 2012 keskimäärin lähes 60 nmol/l. D-vitamiinia sisältäviä ravintolisiä käyttävillä pitoisuudet olivat vastaavasti yli 70 nmol/l. Luuston kannalta terveydelle optimaalinen taso on yli 80 nmol/l. Tutkijat päättelevät silti seuraavasti: ”Työikäiset eivät tarvitse D-vitamiinilisää, jos syövät kalaa ainakin kahdesti viikossa tai käyttävät säännöllisesti vitaminoituja maitovalmisteita tai vitaminoituja rasvalevitteitä.”

Monien tutkimuskatsausten perusteella optimaalinen D-vitamiinitaso olisi erityisesti pitkäaikaissairaille pikemminkin 125–150 nmol/l:n tasolla. Harvardin Yliopiston ravitsemustutkijan tohtori Edward Giovannuccin mukaan ihmisen kehityshistorian aikana seerumin D-vitamiinin pitoisuus on ollut suurimman osan ajasta noin 125 nmol/l. Nykyään tämän tason saavuttaminen ilman D-vitamiinilisän käyttöä voi olla haasteellista.

Suomessa asenteet ja asiantuntijoiden suositukset D-vitamiinin saannin osalta ovat myös muuttumassa, positiiviseen suuntaan. Helsingin lääketieteellisen tiedekunnan 2. vuosikurssin opiskelijoille (2018) D-vitamiinista esitelmöinyt professori suosittelee 100 mikrog/vrk annostusta.

Ennen D-vitamiinilisäravinteen mahdollista käytön aloitusta kannattaa mitata D-vitamiinitaso verestä (kalsidioli). Aina enemmän ei ole parempi, vaan on mahdollista saada myös liian suuria D-vitamiiniannoksia purkista. Jos käytät ravintolisää, mittaa arvo käytön aloittamisen jälkeen uudestaan esimerkiksi kolmen kuukauden kuluttua. Näin pystyt arvioimaan, miten oman elimistösi D-vitamiinitaso nousee. Annostus tulee säätää yksilöllisesti veriarvojen perusteella. Tarvittaessa voit konsultoida tästä aiheeseen perehtynyttä lääkäriä.

Mineraalilaboratorio MILA:n antamat suositusarvot D-vitamiinipitoisuudelle ovat seuraavat:

Alle 25 nmol/l: Vakava puutos

​Alle 50 nmol/l: Puutos

​50–75 nmol/l: Yleensä riittäväksi katsottu pitoisuus

​75–130 nmol/l: Tavoitepitoisuus

Yli 375 nmol/l toksinen pitoisuus

Vuonna 2015 julkaistun Birminghamin yliopiston tutkimuksen perusteella suositeltavat arvot ehkäisemään sydän- ja verisuonisairauksia:

Alle 50 nmol/l: Puutos

50–74 nmol/l: Riittämätön pitoisuus

75–99 nmol/l: Riittävä pitoisuus

100–150 nmol/l: Optimaalinen pitoisuus

Yli 375 nmol/l toksinen pitoisuus

Oletko mittauttanut D-vitamiinitasoa elimistössäsi? Käytätkö D-vitamiinia lisäravinteena?

D-vitamiini on aiheena niin laaja ja kiehtova, että tässä tekstissä on käyty läpi vain pieni osa siitä, mitä Ravitsemustila kuntoon -verkkokussilla käsitellään kyseisestä aiheesta.

Jos haluat oppia lisää D-vitamiinista ja muista mikroravintotekijöistä, lähde mukaan lääkäri Olli Sovijärven Ravitsemustila kuntoon -verkkovalmennukseen. Kyseessä on Suomen ensimmäinen lääkärin kokoama kokonaisvaltaisen ja tasapainoisen ravitsemustilan saavuttamiseen keskittyvä verkkovalmennus. Valmennus alkaa lokakuun alussa.

> LUE LISÄÄ VALMENNUKSESTA TÄSTÄ <


Artikkelin lähteitä:

http://ajcn.nutrition.org/content/early/2014/09/17/ajcn.114.086413.abstract

https://www.uef.fi/web/d-vitamiini

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4160567/

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135414/URN_ISBN_978-952-302-753-4.pdf?sequence=1

http://mineraalilaboratoriomila.fi/d-vitamiini/

https://www.hindawi.com/journals/dm/2015/864370/