Varatuomari: ”Tunteet vaikuttavat siihen, millaisia havaintoja teemme ja miten niitä tulkitsemme”

vieraskyna

Kirjoittaja Eveliina Salonen on varatuomari ja teologian maisteri, jonka sydän palaa työelämän ja johtamisen kehittämiselle. Innoittajikseen hän tunnistaa elämän monimuotoisuuden sekä rajattoman muutoksen. Työelämän kokemukset yhtäältä liike-elämän ytimessä ja toisaalta kehittyvän maan todellisuudessa Afrikassa ovat opettaneet häntä näkemään enemmän ihmisyyttä ja elämän mahdollisuuksia. Eveliina työskentelee johtavana konsulttina HAUS Kehittämiskeskus Oy:ssä sekä valmentajana ihmisten johtamiseen, työhyvinvointiin ja kestävän tulevaisuuden edistämiseen keskittyvässä Avarrassa.


Millaisessa työpaikassa sinun olisi hyvä olla? Olisiko siellä ilmapiiri, jossa työtoverit auttavat ja kannustavat toinen toisiaan vaikeissa tilanteissa tai kiireessä? Ehkäpä tavoittaisitte työn tekemisen ja onnistumisen iloa kun saatte homman tehtyä tai keksitte jotain uutta? Tuntisit itsesi arvostetuksi ja hyväksytyksi, kokisit itsesi tarpeelliseksi ja työsi merkitykselliseksi. Tuntisit luottamusta esimieheesi ja ylimpään johtoon ja tietäisit että koko organisaatio on sinun ja muiden työntekijöiden takana ja tekee kaikkensa, jotta te yltäisitte parhaaseenne.

Tunteet liikuttavat ihmisiä työpaikoillakin. Myönteiset tunteet tekevät ihmisestä tyytyväisen ja tyytyväinen työntekijä saa paljon aikaiseksi. Hän on innovatiivinen, sitoutunut ja haluaa kantaa vastuuta työstään. Tyytyväinen työntekijä hehkuu ja saa asiakkaatkin hehkumaan. Olen itse todistanut tilannetta, jossa asiakkaat mieluummin jonottivat iloiselle ja pirteälle kassahenkilölle, kuin menivät viereiselle vapaalle, mutta kärttyisälle kassalle. Tyytyväisellä työntekijällä rutiinit sujuvat mutkattomasti ja hän havaitsee kehittämistarpeita ja keksii niihin ratkaisuja. Tällainen työntekijä etsii organisaation parasta ja joustaa usein omastaan.

Mutta myös negatiiviset tunteet ajavat ihmisiä tekoihin: esimerkiksi käsittelemätön ahdistus tai viha näkyvät työpaikoilla helposti epäsuorana vastustuksena ja vitkutteluna, sarkasmina, juoruiluna, kyynisyytenä ja pahimmillaan masennuksena.

”Meidän yhtiössä ei tunteilla pelata, tämähän on pörssiyhtiö”, totesi eräs suomalainen yritysjohtaja vähän aikaa sitten. Uusimman tutkimuksen mukaan tunteet kuitenkin ohjaavat ihmistä, halusimmepa tai emme. Tunteet vaikuttavat tarkkaavaisuuteemme, siihen millaisia havaintoja teemme ja miten niitä tulkitsemme. Ne vaikuttavat myös motivaatioomme, ajatteluumme, päätöksentekoomme, muistiimme ja käyttäytymiseemme. Siis ihan kaikkeen toimintaamme. Myös työelämässä.

Tunteiden johtaminen on keskeinen osa ihmisten johtamista. Luomalla olosuhteet, jotka synnyttävät ihmisissä mm. innostusta, luottamusta, arvostetuksi tulemisen tunteita, luomme menestyksen askelia myöskin organisaatiolle.

Esimerkiksi itse koen työn iloa, olen aloitteellinen ja otan vastuuta parhaiten silloin, kun tunnen että minuun luotetaan. Tarvitsen tavoitteen, jotta tiedän mihin pyrkiä, ja sen jälkeen vapauden tehdä työn miten ja missä parhaaksi katson. Ja päinvastoin: ylimitoitettu kontrolli, byrokratia, liian yksityiskohtaiset ohjeistukset ja prosessikaaviot sekä vapauden kaventaminen turhauttavat ja passivoittavat minua, pahimmillaan nostavat jopa vihan ja katkeroitumisen tunteita.

Millaisia tunteita teidän työpaikalla koetaan työpäivän aikana? Jos enemmistö kokemistanne tunteista on myönteisiä, kannattelevia ja innostavia, olette oikeilla jäljillä. Työnne tuntuu todennäköisesti mukavalta ja olette aikaansaavaa porukkaa! Jos taas enemmistö kokemistanne tunteista on negatiivisia ja raskaita, kannattaa ottaa asia esimiehen kanssa puheeksi. Huipputiimeissä koetaan keskimäärin viisi positiivista tunnetta yhtä negatiivista tunnetta kohden. Onnelliset ja tyytyväiset työntekijät ovat tutkimusten mukaan kaikkein tuottavimpia.

Tunteet tarttuvat helposti. Esimiehillä ja johtajilla on merkittävä rooli työyhteisön ilmapiirin luojana. Jos esimies saapuu kokoukseen kiukkuisena, mutta ei tunnista eikä osaa käsitellä omaa kiukkuaan, nousee muiden läsnäolijoiden verenpaine tutkimusten mukaan jopa enemmän kuin hänen omansa! Mutta myös jokainen työnyhteisön jäsen vastaa omalta osaltaan tunneilmapiirin kehittämisestä ja valitsee toimiiko itse myönteisten tunteiden levittäjänä ja yhteisön energisoijana vai ilmapiirin myrkyttäjänä.

Tunteiden johtaminen ohjaaminen on tilannesidonnaista ja vaatii pelisilmää. Tunnejohtamisen kehittäminen alkaa aina omiin tunteisiin tutustumisesta. Vain ihminen, joka on kosketuksissa omaan itseensä ja omiin tunteisiinsa, pystyy johtamaan omia ja muiden tunteita.


Eveliinan kuva: Virpi Salmi
Artikkelikuva: Olivia Salonen

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa: