Valokuvatarina: ”Fyysisellä sijainnilla ei ole mitään tekemistä onnellisuuden kanssa”

Kuva ja teksti ovat kahdeksas osa Sirpa Levonperän 12.1.-18.1.2015 Helsingissä pidettyä “Sinä olet oman elämäsi tähti” -valokuvanäyttelyä, joka koostui yhdeksästä eri kuvasta ja tarinasta. Kuvattavilta kysyttiin seuraavia asioita: “Meneekö sinun elämäsi niin kuin sinä haluat, missä mennään nyt ja ketkä henkilöt siihen ovat vaikuttaneet? Mitkä ovat juuresi? Kuka sinä olet, mitä teet? Onko tarinasi mielestäsi tyypillinen vai epätyypillinen?” Kuvattavat kirjoittivat pohdintansa.

Benjamin, valokuvatarina 8/9.  –  Tuomiokirkko, Helsinki, Suomi. Latitude60° 10’ 13’’ N. Longitude 24° 57’ 8’’ E
Benjamin, valokuvatarina 8/9. – Tuomiokirkko, Helsinki, Suomi.
Latitude 60° 10’ 13’’ N. Longitude 24° 57’ 8’’ E

 

BENJAMIN, opiskelija

Elämäni on menossa juuri nyt oikeampaan suuntaan. Lyhyen 23-vuotisen historiani aikana olen oppinut ymmärtämään mielestäni elämisen kannalta tärkeimmät asiat ja perusarvot, jotka eivät tule enää kohdallani radikaalisti muuttumaan, korkeintaan hioutumaan hieman ymmärrettävämpään muotoon sivustakatsojalle.

Pidän itseäni harvinaisena tapauksena ikäisekseni, sillä olen muuttanut elämäni aikana jo 12 kertaa, enkä näe mitään syytä jäädä nytkään kovin pitkäksi aikaa paikoilleni. Jatkuvasta muuttamisesta ja uusioperheiden välillä hyppäämisestä johtuen olen mieltynyt ajatukseen olla kuulumatta maantieteellisesti oikeastaan mihinkään.

Suurin etu, jonka koen tulleen muuttamisen johdosta ja vanhempieni seuraamisesta on se, että fyysisellä sijainnilla ei periaattessa ole mitään tekemistä onnellisuuden tai idyllin kanssa, ainoastaan sillä miten oman idyllinsä ympärilleen rakentaa. Myös toisten ihmisten ymmärtäminen ja sosiaalinen kanssakäyminen aukeavat eri tavalla, kun aina aloittaa tutustumisen alusta ja ajan kanssa oppii tarkkailemaan toisten elämän yksityiskohtia ja sitä, mikä tekee toisen onnelliseksi. Myös paikasta toiseen vaihtamisessa tärkeimmäksi on muodostunut perhe, ydin joka pitää ihmisen järjissään ja antaa turvaa, jotta tietää olevansa tervetullut ainakin jonnekin ehdoitta.

Tiedän yhden jos toisenkin ihmisen, joka voisi kuvailla minua tunneälyltäni köyhäksi, tympeäksi tai jopa itsekeskeiseksi ihmiseksi, mitä en itseasiassa ihmettele itse ollenkaan, sillä elämääni ei mahdu turhanpäiväisiä ihmisiä. Kaikille, jotka pitävät katsomustani kieroutuneena, voin vain todeta, että ei maailmasta ihmiset kesken lopu. Pohjimmiltani olen kuitenkin erittäin kohtelias ja ystävällinen yksilö, joka suo mahdollisuuden kaikille. Joidenkin kanssa homma toimii ja toisten kanssa vaan ei.

Tällä hetkellä oma elämäni on rakennettu Katajanokalle, joka näyttäisi olevan pitempiaikainen pysähdyspaikka, sillä koulu ankkuroi elämäni ainakin muutamaksi vuodeksi paikoilleen.

Jos elämäni olisi täysin oikeaan suuntaan menossa, omien tekojen ja unelmien merkitys jäisi todella latteaksi ja elämästä puuttuisi kaikki, mikä tekee siitä elämisen arvoista. Maan polttaessa jalkojen alla ja elämän rullatessa eteenpäin muutoksen kaipuu säilyy ennallaan, sillä vain rakkaus ja muistot ovat ikuisia.”

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa: