Viime kirjoitus tarkasteli mittaamisen näkövinkkelistä sitä, kuinka ruokavalio vaikuttaa kehoon.
Tämä kirjoitus avaa ruokavaliota, jolla tulokset saatiin. Kirjoituksen tarkoitus on avata hieman sitä mahdollisuuksien kenttää, joka ravitsemuksessa piilee. Lähdetään liikenteeseen.
Tulokset
Mittauksissa huomattiin se, että tämän hetkinen ruokavalio toimii. Vaikkakin odotin hyviä tuloksia, osittain jopa yllätyin positiivisesti, miten kattavasti ruokavalio pitää ravinteet kehossa. Olen pääasiassa luottanut kehon sisäisiin signaaleihin, fiilikseen ja energisyyteen siitä mikä toimii ja mikä ei. Aion jatkaa tällä polulla, mutta myös mahdollisuuksien mukaan käyttäen mittaamisen mukanaan tuomaa ”luotettavaa dataa”. Kumpikaan ei ole toisiaan poissulkeva. Voimme olla super intuitiivisesti läsnä kehossamme ja samalla ottaa todellisuushetkiä mittaamalla, kuinka rehellisiä olemme olleet kehon viesteille. Jos minulla on hyvä olo, pitäisi se näkyä myös mittauksissa. Muuten valehtelen vain itselleni.
Tuloksista työkaluihin
Koska olen ehdottamassa ihmisille työkaluja hyvään oloon, koen että myös minulla täytyy olla siihen sopivat avaimet. Tässä joitain, jotka olen itse kokenut hyväksi.
– Kananmunat, erityisesti keltuaiset. Kuuluvat viikottain ruokavalioon. Sisältävät lähes kaiken tarpeellisen ihmiselle. Kaikki aminohapot, erittäin paljon hyvää rasvaa, vitamiineja tosi laajas kattaus, sekä muutenkin aivoja rakentavaa materiaalia. Menee n. 3-4/p, 4-5krt/vko.
– Viher/marjapirtelöt. Näkisin, että äärimmäisen tärkeää antaa keholle suoja-aineita, joilla se voi pitää kehon jokseenkin tasapainossa. Koska itsekin rasitan kehoa liikkumisella, on myös suoja-aineiden oltava kunnossa. Eräässä antioksidanttimittauksessa, jossa kävin jokin aika sitten tämä todettiin myös. Perussuomalaisen saadessa 20 000 – 30 000 yksikkö tulokseksi, minun lukemani oli 74 000 yksikköä. Korkein mitä kyseinen mittaaja oli omalla mittaamisella nähnyt. Tarkoitus ei ole tietenkään kilpailla, vaan enemmänkin antaa viitteitä siihen, mitä tiloja panostamisella voi saavuttaa.
Viherpirtelöön minulla saattaisi kuulua:
Ruukullinen persiljaa, marjoja n. 200-500g, aina jotain rasvaa (koska monet ravinteista tarvii rasvaa sekaan imeytyäkseen) spirulinaa 2rkl, chlorellaa 2rkl, villivihanneksia (kuivattuna), 1rkl, mausteita (esim. kaneli, inkivääri, chili). Tällä pohjalla saa jo aika mukavan kattauksen lehtivihreää, suoja-aineita, tulehdusta pienentäviä vaikutuksia, sekä rutkasti hyvää fiilistä.
– Hyvälaatuiset proteiinit. Tämä kesti minulla pitkään oivaltaa, että aminohapoista, joita ruoka sisältää muodostetaan meidän rakennusmateriaalit. Olin pitkään lihaa ja eläinkunnan tuotteita hieman vastaan. Tilanteen kärjistyttä siihen, että kaupassa kävellessä näin ja ajattelin pelkästään lihaa, päätin antaa sille mahdollisuuden. Suoraan tuottajalta saatu, luonnonmukaisesti ruokittu ja hyvän elämän eläneen lampaan liha muutti käsitykseni siitä, mikä on on terveellistä. Ensimmäistä kertaa lihaa pitkään aikaan syödessäni koin lähes eufoorisen tunteen, kehoni sai rakennusaineita tuosta pyhästä eläimestä. Se pisti miettimään sitä, mitä me oikeastaan tarvitaankaan. Hyvälaatuiset proteiinit ovat jotain, jota jokainen tarvitsee, halusi sitä tai ei. Kehomme rakennusaineet mahdollistavat monen toiminnon kehossamme toteutuvan. Kokeilun jälkeen olen suosinut eläinperäisiä proteiineja, erittäin hyvällä menestyksellä.
– Maitohappokäymisellä tehdyt ruuat ja juomat. Tärkeä kategoria monella tasolla. Historiassa olemme käyttäneet näitä ruokia jo pitkään. Bakteerit, joita ruokiin ja juomiin tulee ruokkii meidän suolistoa ja sitä kautta immuniteettiä, mielialaa, ruuansulamista ja imeyttämistä, sekä yleistä terveyttä ja viriliteettiä. Tekeminen itsessään pistää lähemmäs ruokaa, jota nautimme. Luomme omasta ekosysteemistämme synergisiä bakteereja. Aika kiehtovaa! Lempparina vahvasti maustetut hapankaalet ja kefiiri, sekä kombucha juomana.
– Rasvat ja sisäelimet. Yksi alkuperäiskulttuurien oivalluksista on käyttää eläimistä kaikki osat. Tämä on myös ravitsemuksellisesti tärkeää, koska suurin ravinnetiheys löytyy juuri sisäelimistä. Nämä ravinteet ovat harvinaisia ja sitä kautta tärkeitä meidän hyvinvoinnille. Esim. maksa sisältää mukavasti a-vitamiinia, joka on siinä muodossa, mistä keho pystyy sitä hyvin hyödyntämään. Rasva on tärkein elementti, jota sekä ihmiset, että eläimet luonnossa monesti hakevat. Se ravitsee, tyydyttää ja voitelee kehoamme. Yksi kiehtova tapa on hyödyntää eläinten luusta irtoavat ainesosat luuydin soppana. Kurkkaa vanha videoni, joka on hieman hassu, mutta ajaa edelleen asiansa.
– Laatu. Lautaselle pyrimme koostamaan laadultaan parhaimmat ainesosat, joihin meillä on mahdollisuus päästä käsiksi. Ei niinkään mitä, vaan minkälaatuista on lähestymistapa ravintoon.
– Luonnon tukeminen. Vaikkakaan emme ole tässä lähelläkään sitä, mihin meillä on mahdollisuus mennä, pyrimme löytämään vaihtoehdot sillä tavalla, että ne tukevat myös luonnon hyvinvointia. Hyvin tuotetut eläimet ovat mielestäni tärkeässä roolissa, koska ne tuottavat myös maaperään rakennusainetta, mikäli ne saavat ulkoilla. Usein ajatellaan, että eläinten syöminen on pelkästään pahasta ilmastolle. Ja näin onkin, mikäli jatkamme kauheuksien tekemistä tuotantoeläimille ja heidän elintavoilleen. Tämä syö maapallon resursseja, tukee maaperän köyhtymistä ja tekee sekä eläimistä, että meistä sairaampia. Suosimalla luonnollisesti eläviä eläimiä voimme parhaimmillaan tukea maaperän kasvua, terveempiä eläimiä, sekä erittäin ravinnollista ruokaa, jota saamme eläimistä. Asiat ovat monesti värikkäämpiä kuin luulemmekaan.
– Asenne. Millä asenteella syön, vaikuttaa siihen, kuinka ruoka toimii. Millä asenteella hankin ruokani vaikuttaa ympäristööni. Millä asenteella lähestyn kasvia/eläintä vaikuttaa siihen, mitä energiaa luon itsessäni ja sitä kautta ympäristöön. Kysymys, jonka haluan esittää itselleni joka päivä; mitä tämä lautasellani oleva asia on?
Siinä lyhyehkö kattaus siitä, mitä päivittäin/viikottain lautaseltani löytyy. Toivottavasti siitä oli apua myös sinun polun jatkamisellasi. Hyvää ruokahalua ja ennenkaikkea hyviä ruokailuhetkiä sinulle lukija. Voi vahvasti.
Kuvat: Ulla-Maija Takkunen / www.teemusyrjala.com
Mittaukset: Antioksidanttiklinikka
