Tarinoita kirkkaasta luolasta: Vain sinä voit ottaa vastuun elämästäsi

marika_artikkeli_valiaikainen

Tarinoita kirkkaasta luolasta on kuusiosainen artikkelisarja, jossa käsittelen rakkaussuhteen päättymiseen liittyvää tunnekäsittelyä logoterapeuttisesta viitekehyksestä. Logoterapiasta löysin filosofian omalle elämänkatsomukselleni. Kirkkaalla luolalla kuvaan tilaa, jossa ihminen elää elämäänsä silloin, kun ei ole parisuhteessa, vaan pystyy reflektoimaan omaa itseään sopeuttamatta käytöstään toiseen ihmiseen. Samalla omat toiveet ja halut löytävät selkeämmät ääriviivat ja mahdollisuus oppia kokemaan rakkautta kasvaa.


Parisuhde on kahden ihmisen muodostama vuorovaikutuskenttä, eikä sen onnistumisesta tai epäonnistumisesta voi vastuuttaa vain toista. Se miksi tunnemme vetovoimaa tiettyä ihmistä kohtaan juontaa juurensa aikaan ennen suhteen alkua, usein lapsuuteen saakka. Puhutaankin liskoaivojen muistista. Siksi meidän tulee tutustua menneisyyteemme, jos aiomme olla seuraavassa suhteessa valppaampia.

Eroon ei ole milloinkaan yhtä syytä eikä siitä ole yhtä oikeaa tarinaa. Lopullinen ratkaisu voi syntyä perusteluna pettämiselle, valehtelulle, kyllästymiselle tai toisen muuttumiselle, mutta taustalla on aina ollut pitkä ja vaiheikas polku, jonka käänteet ovat johdattaneet kohti uusia tapahtumia. Jokainen on vastuussa ensi sijassa itsestään, toista ei voi rakastaa ehjäksi, jos toinen ei ole valmis muuttumaan.

Eronnut kokee pettymystä, häpeää, epäonnistumista, surua ja vihaa. Tunteita kokevat sekä jättäjä että jätetty. Niinkin käy että eroratkaisuun päädytään yhdessä, ilman selviä rooleja siitä kumpi oli aloitteellinen tai molemmat näkevät tilanteen johtaneet asiat eri tavoin.

Viktor Frankl haastaa ihmisen löytämään tarkoituksen kärsimyksestä. Hän kannustaa ihmistä sanomaan ”kyllä” elämälle silloinkin kun ulospääsyä vaikeasta elämäntilanteesta ei tunnu löytyvän. Tässä ihmistä auttavat asennearvot. Logoterapian motivaatioteorian tärkein tekijä on ihmisen tahto tarkoitukseen, jokaisella ihmisellä on tähän sisimmässään halu.

Rakkaussuhteen päättyessä on aika löytää tapahtuneelle tarkoitus, mutta myös monilta osin uusi merkitys omalle tulevaisuudelle. Ei ole olemassa oikeita tai vääriä valintoja, on vain päätöksiä, jotka johtavat eri suuntiin.

Rakkaussuhteen päättyessä voi tuntua että tulevaisuus on peruutettu ja menneisyydeltä on riistetty sen arvo. Kovimpien tunnemyrskyjen jälkeen havahtuu kuitenkin huomaamaan että elämä jatkuu. Illat ja aamut seuraavat toisiaan. Puhutaan suruvuodesta jonka aikana pitää kohdata ensi kertaa yksin juhlapyhät, lomat, uudet traditiot, uusi sosiaalinen verkosto, mahdollisten lasten kanssa uuden elämän opettelu. Tämän vuoden aikana ihminen on herkässä ja vastaanottavassa tilassa. Kiusaus antautua uuteen suhteeseen on suuri ja houkuttava, ihminen on yksinäinen ja tarvitseva.

Eronneen kannattaisi kuitenkin malttaa olla yksin jonkin aikaa, jotta voisi tutustua itseensä rauhassa paremmin. Käyttää herkkyyskausi oman itsen tutkimiseen. Kuka minä olen? Mistä minä pidän? Mitä minä tarvitsen? Fisherin eroseminaarista tai muusta kasvuryhmästä voisi olla tällöin apua. Jos antautuu uuteen suhteeseen kovin pian, voi oma prosessi keskeytyä. Toisaalta, myös sopivan ihmisen kanssa on mahdollista kasvaa yhdessä. Tällainen ihminen voi olla rakastettu, ystävä tai terapeutti.