Anomus elämälle

Anomus – oman elämäni herraksi!

Hyvä (herra/rouva) elämä. Olen viettänyt kanssasi jo reilut puoli vuosisataa ja anon nöyrimmin enemmän valtaa omaan elämääni. Nyt, näiden vuosien ja kilometrien jälkeen, uskon olevani siinä määrin harjaantunut, että arvelen kykeneväni käyttämään vastuullisesti myös nykyistä suurempaa valtaa. Haluan tietysti tehdä kaiken tämän kanssasi. Toivoisin voivani olla useammin ja suuremmin oman ”elämäni ohjaimissa”.

Pyyntöni koskee kaikkea elämääni, mutta erityisesti työtäni. Työn ulkopuolisessa elämässä olet antanut minun enemmälti päättää mitä teen, kenen kanssa tai mitä jätän tekemättä. Koen, että erityisesti työ kahlitsee minua. Se rajoittaa luovuuttani ja mahdollisuuksia toteuttaa itselleni tärkeitä asioita. Haluaisin nähdä työssäni enemmän rakentavuutta, inhimillisyyttä ja iloa. Nyt näen vain kiirettä, tehostamistarpeita, kilpailua ja euroja. Joskus jopa toisten nolaamista.

Pakkopullaa

Kaikki tuo saa työn tuntumaan kurjalta pakkopullalta. Siitä tulee huono uni, vatsavaivoja ja pääkipua. Olisin jättimäisen iloinen, jos voisin saada enemmän valtaa työssäni ja työhöni. Olen valmis ryhtymään toimeen heti. Mielessäni on monia ideoita, jotka haluan toteuttaa. Jos en ole mielestäsi kyvykäs ohjaamaan elämääni, toivon kuulevani konkreettista palautetta, jonka avulla voisin kehittyä.

Kunnioittavasti vastausta odottaen, Mikko.

Herra Mikko, vastaus anomukseenne.

Olen suostunut anomukseesi. On oikeastaan väärin sanoa, että olen suostunut siihen nyt, sillä olen antanut sinulle (ja jokaiselle ihmiselle) oikeuden oman elämänsä herruutteen jo syntymästä alkaen. Tämä koskee myös työtä. Huomaan kuitenkin, että et ole tiedostanut tuota mahdollisuutta.

Sinä olet oman elämäsi herra. Sinä luot oman todellisuutesi, kaikkialla, töissä ja vapaa-aikana. Vaikka olet elänyt yli puoli vuosisataa, sinulla on ilmeisen vajavainen ymmärrys siitä, mitä elämäsi on. Moni uskoo sen olevan erilaisia tapahtumia tai tavaroita, joillekin se on omistamista. Näin ei kuitenkaan ole.

Sinun (yksilöllinen) elämäsi on oma kokemuksesi itsestäsi ja kaikesta siitä, mitä ympärilläsi tapahtuu. Kun ajattelet tarkemmin, huomaat, että millään muulla ei lopulta ole merkitystä. Elämäsi = omat kokemuksesi tai tunteesi. Kokemus syntyy, kun annat asialle tai tapahtumalle merkityksen. Silloin sinulle herää jokin tunne ja se kytkee kokemuksen muistiisi. Sinä päätät, millaisen merkityksen havainnoillesi annat. Samalla päätät, millainen tunne siitä syntyy – siis sen, saatko havainnostasi voimia vai kuluttaako se niitä.

Elämäsi eivät suinkaan ole ne havainnot, jotka herättävät tunteesi ja muodostuvat kokemuksiksi. Kuten tiedät, sama havainto voi tuottaa eri ihmisille aivan erilaisen kokemuksen. Maailmassa on myös miljoonasti asioita, joista sinulla ei ole mitään tietoa ja siksi et koe niitä osaksi elämääsi. Se ei silti tarkoita, etteikö niitä olisi olemassa.

Kun annat elämäsi tapahtumille merkityksiä tietoisesti, hallitset elämääsi. Anomuksesi kertoo, että et anna merkityksiä tietoisesti, vaan koet olevasi työssä heittopussina. Harmistuksesi on helppo ymmärtää. Etsit rohtoa kuitenkin suunnasta, jossa sitä ei ole. Odotat jotain, jota sinulla ei vielä olisi – etkä tunnista sitä, mitä sinulla jo on.

Kun esimerkiksi pomosi puhuu numeroista, sinä päätät, millaisen merkityksen hänen puheilleen annat. Jos koet ne asiat turhiksi tai vääriksi, luot tunteen, joka kuluttaa energiaasi. Jos taas näet noille asioille arvostettavan merkityksen (esimerkki: niiden avulla pyritään varmistamaan että teillä on töitä myös tulevaisuudessa), koet voimaa antavia tunteita. Voisin luetella sinulle esimerkkejä enemmän kuin jaksaisit lukea, mutta jätän sen väliin. Ymmärrät viestini.

Luotko itse sitä, mitä haluat kokea? Jos kohdistat huomiosi, energiasi, asioihin, jotka tuntuvat huonolta, kaivat omatoimisesti kuramonttusi entistä syvemmäksi. Täysin vapaaehtoisesti. Jos sen sijaan keskityt edistämään asioita, jotka ovat itsellesi merkityksellisiä, etenet samalla kohti elämää, joka tuntuu kevyemmältä kulkea. Kysymys on valinnasta.

Nosta esimerkiksi peräänkuuluttamasi rakentavuus, inhimillisyys ja ilo keskustelunaiheeksi. Keskustele, ehdota ja kysy muilta, miten niitä voisi edistää teidän työssänne. Joka kerta, kun otat vastuun omasta elämästäsi, saat lisää valtaa. Sinulla on paljon enemmän valtaa, kuin ehkä uskallat edes kuvitella. Käytä sitä tavalla, jolla toivoisit myös muiden käyttävän energiaansa.

Jos et ole valmis kantamaan omaa vastuutasi, miksi minä tekisin asialle mitään. Ethän sinä silloin edes oikeasti halua muutosta. Puhut ehkä halustasi muutokseen, mutta halusta puhuminen ja tekeminen ovat eri asioita. Sinulla siis on ja on aina ollut kaikki valta omaan elämääsi.

Uskot olevasi vähävaltainen, koska olet kuvitellut elämäksesi jotain sellaista, jota se ei ole. Elämäsi on kokemuksia. Ei tavaroita, tapahtumia tai itsesi ulkopuolisia asioita. Olen antanut sinulle täyden vallan luoda oman todellisuutesi. Olen antanut sinulle vapaan tahdon. Se ei tarkoita, että voisit yksiselitteisesti päättää, mitä elämässäsi tapahtuu. Voit kuitenkin yksiselitteisesti päättää, millaisia kokemuksia havaintosi tuottavat – voit siis rajoituksetta valita, millaiseksi koet elämäsi. Sinä luot elämäsi.

Sinä elät löytääksesi itsessäsi olevan voiman – rakkauden – jolla voit luoda elämääsi kaikkea sitä hyvää, mitä haluat kokea. Minun toivomukseni on, että otat vastuun nauttia ja iloita elämästäsi. Tämä koskee myös ja erityisesti työtäsi, koska pidät sitä ”pakkopullana”. Ok – se on sitä, pakkopullaa, jos niin valitset uskoa – tai se on jotain aivan muuta, jos otat vastuun itse olla sitä, mitä työssäsi haluat kokea. Sinä valitset – enkä minä puutu valintaasi. Jatka matkaasi uskomalla mahdollisuuksiisi – sillä niitä on silmäsi kantamattomiin.

Klikkaa kuvaa – käynnistät aihetta käsittelevän videon


Lue kaikki Keskiviikkokolumnit tästä.