Hidasta elämää -toimitus valitsi kuusi poimintaa J.Karjalaisen sanoituksista. Samalla onnittelemme 60 vuotta täyttävää musiikin mestaria, joka on ainutlaatuisella tavalla taltioinut suomalaista sielunmaisemaa lauluihinsa vuosikymmenten ajan.
“Hän, sai mut nauramaan, hän,
sai mut laulamaan, hän,
antoi mulle sävelmän.”
-Hän-
“Yhdessä kuljetaan, päivän kirkkauteen.
Tiellä jonka varrella kasvaa villejä lupineeja.
Ja sä tulet mua vastaan. Tartut käteeni.
Tiellä jonka varrella kasvaa villejä lupiineja”
-Villejä lupiineja-
“Mä tunnen ojat, mä tunnen penkereet.
Mä tunnen ojat, mä tunnen penkereet.
Mä tunnen kuuset isoiks kasvaneet.
Mä tunnen talon jonka kaukaa nään.
Mä tunnen talon jonka kaukaa nään.
Seisahdun ja katselemaan jään.”
-Mä käännyn hiljaa pois-
“Tähtilampun alla.
Siinä sängyn laidalla.
Kun me kerran suudeltiin.
Oi mä uskoin ihmeisiin.”
-Telepatiaa-
“Me ollaan sankareita kaikki.
Kun oikein silmiin katsotaan.
Me ollaan sankareita elämän.
Ihan jokainen.”
-Sankarit-
“Mul on syntsa ja skitta ja vahvari.
Pitsiverhoissa ruusukuvio.
Mul on huoneessa mennyt maailma.
Mul on loistava tulevaisuus.”
-Mennyt mies-
