Viime vuonna minuun otti yhteyttä Helsingin Sanomien toimittaja. Hän kirjoitti lehtijuttua ja kysyi, että onko ihmisistä tullut päätöksentekijöinä liian järkeviä. Nykyisin vertaillaan vaihtoehtoja ja jäädään pohtimaan, ratkaisut ja muutokset elämässä jäävät sitten tekemättä. Minusta vastaus oli selvä: Kyse ei suinkaan ollut järkevyydestä. Kaiken takana on tunne, tässä tapauksessa pelko.
Muutoksen pelko
Olen samaa mieltä minulle soittaneen toimittajan kanssa. Ihmisistä on tullut aiempaan verrattuna varovaisempia ja epäröivempiä ja muutoksia saatetaan pohtia todella pitkään. Sekään ei aina ole huono asia, sillä ainakin isoissa päätöksissä on hyvä antaa itselleen aikaa harkita. Työpaikan vaihtoa, opiskelualan valintaa tai vaikka asuinpaikan muutosta kannattaa punnita eri näkökulmista.
Monia valinnan pohtijoita vaivaa myös katumisen pelko. Entä jos valitsee väärin ja sitten harmittaa? Siinäkin tunne ohjaa toimintaa. Pelkona on, että valinnasta seuraisi ikäviä katumuksen tai muita harmituksen tunteita. Onko ajatuksena siis, että tällaisia tunteita emme sitten kestäisi? Useimmiten vaihtoehdoissa on mahdollisesti sekä hyviä, että huonoja puolia. saamme nauttia hyvistä puolista ja huonoihin puoliin meidän pitää sopeutua.
Tarve muutokselle
Mitään pakkoa muutoksen tekoon ei tietenkään ole. Jokainen saa elää elämäänsä ilman painetta muutoksiin, jos on elämäänsä tyytyväinen. Totuus kuitenkin on, että moni nimenomaan toivoo ja kaipaa muutosta, joskus aivan epätoivoisestikin. Tunne voi olla sellainen, ettei enää kestä jatkaa samalla tavalla. Tarve muutokselle on kasvanut jo valtavan suureksi, mutta samaan aikaan muutoksen toteuttaminen voi tuntua mahdottomalta.
Myönteiset tunteet voivat helpottaa ratkaisun tekemistä. Sen sijaan, että antaisit pelon tunteen jarruttaa, mieti mitä myönteistä muutoksesta seuraa. Tunnetko iloa, jos pääset asumaan lähemmäs ystäviä tai perheenjäseniä? Tuoko ajatuskin uudesta työpaikasta innostuksen tunteita pintaan? Houkutteleeko kiinnostus jonkin opiskelualan äärelle?
Negatiivisuusharha
Tunnistamme keskimäärin helpommin muutoksen mahdolliset kielteiset puolet, myönteisiin verrattuna. Pystymme helposti keskittymään uhkakuviin tai mahdollisiin virheisiin, jotka herättävät meissä pelkoja ja epävarmuuksia. Joskus negatiivisuusharhan selättämiseen voisi auttaa myönteiseen odotukseen keskittyminen.
Pysähdy hetkeksi pohtimaan, miksi muutos on tarpeellinen? Mitä myönteistä siitä seuraa sinun elämääsi? Millaisia tunteita sinussa herää, kun mietit muutoksen myönteisiä puolia? Nämä tunteet auttavat sinua muutoksen toteuttamisessa!
Opi tunnistamaan tunteet valintojesi takana uutuuskirjan avulla. Tunteen viemää -kirja julkaistaan 19.10. ja voit nyt ennakkotilata sen täältä
