Kiltistä ihmisestä on helppo pitää. Hän on ystävällinen ja joustava, avulias ja myötätuntoinen. Hän kuuntelee ja tsemppaa ja ojentaa auttavan käden. Kiltti hymyilee ja ymmärtää.
Toisaalta kiltti ei aina muista huolehtia itsestään. Hän toimii, kuten häneltä odotetaan eikä keikuta venettä. Hän jättää mieluummin mielipiteensä ilmaisematta, kuin aiheuttaa pahaa mieltä tai ristiriitaa. Kilttiä saattaa väsyttää kovasti ja alakulo hiipii välillä mieleen. Epämääräisiä kipuja ja kolotuksiakin saattaa ilmetä.
Kiltteys on kaunis ominaisuus. Raja terveen ja liiallisen kiltteyden välillä lienee siinä, miten se vaikuttaa kiltin ihmisen omaan elämään ja hyvinvointiin. Tässä joitain yleisiä merkkejä siitä, että omat rajat ja itsestä välittämisen taito ovat hukkuneet kiltteyden alle:
Rajattomuus
Liian kiltti ihminen joustaa yli omien rajojensa. Voi olla, että käsitys siitä, mitä haluaa ja mitä ei, mikä on ok ja mikä ei, on hukassa. Rajaton ihminen tekee itselleen hallaa suostumalla aina toisten vaatimuksiin.
Voimakas miellyttämisen halu
Eräs tuttavani kertoi joutuneensa nuorena pulaan poliisin kanssa, sillä ei kilttinä ja miellyttämisenhaluisena uskaltanut vastustaa ystävänsä usuttaessa näpistelyyn. Muita miellyttäessä unohtuu kysyä ”Mitä minä oikeasti haluan?”. Sitä kun tekee riittävän pitkään, voi hukkua itse itseltään.
Epäkunnioittava kohtelu
Todella yleinen vaiva liian kilttien keskuudessa on tavalla tai toisella hyväksikäytetyksi tuleminen. Kiltiltä pyydetään palveluksia ja odotetaan asioita (monesti kohtuuttomiakin) sillä lähipiiri on tottunut siihen, että kaikki käy ja ei:tä ei tule. On hyvä muistaa että kaikenlainen henkinen, fyysinen ja vaikkapa taloudellinen kaltoinkohtelu on yksinkertaisesti väärin.
Toistuvat pettymykset
Kiltti antaa paljon, muttei aina saa osakseen vastavuoroista hyväntahtoisuutta. Hän saattaa olla lähipiirissään se ”Leelian lepotuoli”, jolle aina kaadetaan omat ongelmat, mutta kiltin kaivatessa tukea ja kuuntelevaa korvaa, hän jää yksin. Monet tilaisuudet ja ansaitut mahdollisuudet saattavat mennä sivu suun toisten porhaltaessa ohi oikealta ja vasemmalta. Se kerryttää sydämeen pettymystä ja surua.
Omien tarpeiden laiminlyöminen
Liian kiltti unohtaa pitää huolta itsestään. Hän ei aina edes usko olevansa hyvien asioiden arvoinen. Päivät täyttyvät velvollisuuksista, mutta oman hetken ottaminen on vaikeaa ja tuottaa jopa huonoa omaatuntoa. Omaa tankkiaan voi tyhjentää kyllä aikansa, mutta jossain vaiheessa polttoaine loppuu, jollei opi välittämään omasta hyvinvoinnista.
Alentunut omanarvontunne
Yksi ylikiltteyden taustalla vaikuttavista syistä on heikko omanarvontunne. Rakkautta ja hyväksyntää täytyy hakea suorittamalla ja miellyttämällä. Jos oma arvo rakentuu täysin muilta saatavan palautteen pohjalle, on pohja kovin hutera. Olen tavannut monta supertaitavaa ja älykästä ihmistä, jotka ovat pitäneet itsensä kovin pieninä ja ajautuneet monenlaiseen ahdinkoon, sillä joku on jossain vaiheessa saanut heidät uskomaan, etteivät he ole arvokkaita.
Ylikiltteydestä ei pidä soimata itseään. Kiltteydestä kipeytynyt ei tarvitse yhtään lisää itsekritiikkiä, vaan lempeää itsemyötätuntoa. Helpottaa, kun ymmärtää oman toimintansa syyt ja antaa itselleen armoa. Armollisuuden ja itsestä välittämisen kautta on helpompi lähteä kohti parempaa, kuin soimaamalla itseään. Muutos on matka, joka voi ja saa tuntua pelottavalta ja sen varrella saa myös mokailla. Tuon matkan voi aloittaa vaikka niin yksinkertaisesti, että lisää arkeensa hyvältä tuntuvia asioita, tekee sitä, mikä tuo iloa.