Se tyyppi, joka aina epäilee kaikkea. Se tyyppi, joka estää minua tekemästä innostavia asioita. Se tyyppi, jonka mielestä olen nolo. Se erittäin inhottava tyyppi, jonka mielestä en ole koskaan riittävä. Sisäinen kriitikkoni. Olen tehnyt siihen läheistä tuttavuutta nyt vuosia. Sinäkin olet varmasti tavannut omasi?
Sisäisen kriitikon lempisana on…
PITÄISI. Sinun pitäisi….Teet niin tai näin, viesti on sama: “Ei, kun sinun pitäisi…”. Kun ponnistelet kovasti ja saat paljon aikaan, kriitikkosi sanoo: “Miksi raadat? Koita nyt opetella rentoutumaan, stressi ei ole hyväksi, vanhenet pikavauhtia, ja stressi johtaa vaan sairastumiseen.”
Seuraavana päivänä päätät hemmotella itseäsi, lepäilet kotisohvalla, juot viiniä ja katsot lempisarjaasi Netflixistä. Sisäinen kriitikkosi älähtää välittömästi: “Laiskimus! Olet maannut siinä jo ainakin tunnin, etkö näe, että tiskivuori kasvaa, pyykit pitäisi pestä, talvivaatteet kaivaa esiin ja lapsen koulukuvat laittaa tilaukseen? Nyt olisi juuri aikaa tehdä se, mutta sinä nautiskelet viinilasillisesta.”
Mitä kaikkea sinun pitäisi mielestäsi tehdä juuri nyt? Tällä viikolla?
Koetko olosi riittämättömäksi – mikä sinulle riittää?
Emme pelkää muiden ihmisten kritisointia läheskään niin paljon, kun sisäisen kriitikkomme ääntä. Se osaa tehdä valtavan ison numeron minimaalisen pienistä mokistamme. Jos päiväsi aikana teet 100 asiaa, joista 97 onnistuu ja 3 menee pieleen. Mietitkö nukkumaan mennessäsi niitä 97% onnistumisia vai 3% epäonnistumisia? Hmm….Niinpä!!! Ajammeko siis itse itsemme jatkuvaan riittämättömyyteen? Mikä sinulle riittää? Pitääkö sinun elämäntilanteessasi todella tehdä kaikkia niitä asioita, mitä yrität tehdä, ja mahdollisimman hyvin vielä?
Mikä on se yksi asia, josta voit heti tässä ja nyt tätä lukiessasi luopua, ainakin hetkeksi? Kerro se jollekin lähipiirissäsi!
Sisäinen kriitikkomme ei pidä näistä kahdesta asiasta
Sisäinen kriitikkomme ei pidä nykyhetkestä. Sen mielestä sinun olisi pitänyt toimia toisin jossain menneessä hetkessä, tai valmistella jo tulevaa tapahtumaa. Se on hädissään, jos olet aidosti läsnä ja …..NAUTIT! Eli nauti mahdollisimman paljon. Elämä on lopulta lyhyt kenenkään talutusnuorassa juoksemiseen.
Sisäinen kriitikkomme ei pidä siitä, että muutut. Se haluaa sinun tekevän asiat kuten aina ennenkin. Yritäpäs kokeilla jotain aivan uutta…harrastusta, vaatetyyliä, alanvaihtoa työelämässä, muuttoa kaupungista maalle…EI! Älä ole hullu! Pitäydy tutussa ja turvallisessa. Mitä ihmisetkin ajattelevat?!
Sisäinen kriitikko ei ole ongelma, mutta…
Jos uskot sisäisen kriitikkosi ääntä ja pidät sitä totuutena, se on ongelma. Koet jatkuvaa häpeää, pelkoa ja syyllisyyttä. Et voi koskaan tyydyttää sisäisen kriitikkosi tarpeita, koska sille ei riitä mikään. Tätä taistelua et voi voittaa. Voit ottaa tunteidesi määrittämisvallan pois sieltä, minne se ei kuulu. Takaisin itsellesi.
Näin saat voiman sisäiseltä kriitikoltasi takaisin itsellesi
1. Hengitä ensin syvään ja tiedosta, että sisäinen kriitikkosi ja sinä olette kaksi eri tyyppiä.
Ehkä ääni onkin äitisi, isäsi, isovanhempasi, puolisosi tai opettajasi ääni, eikä edes liity sinuun. Se ei ainakaan ole yhtä kuin sinä.
“Älä anna kenenkään toimia vanhempanasi, jos olet jo aikuinen.”
2. Hyväksyn itsessäni kaikki puolet.
Vaikka sisäinen kriitikkosi syyttäisi sinua mistä, olet sinut asian kanssa. Esimerkiksi: “Kyllä sinun pitäisi olla aktiivisempi työnhaussa!” Voit vastata: “Kiitos mielipiteestäsi. Sinä haluaisit siis minun olevan aktiisempi työnhaussa. Niin voisin olla. (päätän kuitenkin itse, olenko vai en!). Joskus olen, joskus en. Minulla on hyvä syy ja tietyt tarpeet molempiin toimintatapohini. Sellainen olen, ja olen ihan OK juuri näin.”
Kaikki me olemme kaikkea, leimaaminen vain tietynlaiseksi on valetta.
3. Kokeile yhden päivän ihmiskoetta
Pitäisi-sanan jatkuva käyttö on maailmanlaajuinen krooninen tauti, joka sairastuttaa meidät ihmiset jatkuvaan riittämättömyyteen. Miltä sinun päiväsi tuntuisi, jos et yhteen päivään käyttäisi kertaakaan sitä sanaa? Laita pitäisi-sanan tilalle aion, saan, haluan, pystyn.
Sinun ei pitäisi yhtään mitään
Elämä on valintoja, et ole elämän orja, et ajopuu, etkä ainakaan elämän uhri. Ellet sitten valitse olla. Elämänlaatuni on parantunut huimasti, kun olen oivaltanut voivani aina valita yhden asian: sen, miten suhtaudun tapahtumiin sisälläni ja ympärilläni. Meidän ei pitäisi yhtään mitään. Me saamme. Elämä on lahja, ei rangaistus. Tottakai välillä tuntuu tosi pahalta: “Entä, jos kuolen tähän?”. Välillä vielä pahemmalta: “Entä, jos en kuolekaan tähän ja joudun käymään tämän tuskan elävänä läpi?”.
Mikään ei kuitenkaan ole lopullinen tilasi, ei edes paha olo.
Huomaa, miten sisäinen kriitikkosi ottaa sinusta etäisyyttä, kun lähestyt sitä mielenkiinnolla. Sen jälkeen, kun olen alkanut neuvottelemaan lempeän jämäkästi omani kanssa, se ei ole uskaltanut enää lähestyä minua samalla voimalla, kun ennen. Jännä peli! Välillä olen voitolla, välillä en. Eron huomaan omasta olostani heti.
En usko, että puhuisit ikimaailmassa rakkaalle ystävällesi tavalla, jolla ehkä annat sisäisen kriitikkosi puhua sinulle päivittäin. Jos kuulisit jonkun puhuvan kriittiseen sävyyn ystävällesi, miten toimisit? Jos olet edes vähän oman itsesi ystävä, nyt on aika toimia. Sinun kuuluu olla juuri sellainen, kun olet. Juuri nyt. Kaikki on hyvin.
Lempeitä hetkiä sinulle, ja voimaa neuvotteluihin sisäisen kriitiikkosi kanssa!
Liittolaisesi oman näköisen elämäsi luomisessa,
Riikka
Ps. Kirjani Omaa tehtävää etsimässä – löydä vahvuutesi ja intohimosi sisältää 7 askelta ja yhteensä 27 käytännön työkalua oman näköisen työelämän luomiseen.
Lue lisää onnellisen työelämän luomisesta Riikan sivuilta tästä.
