Oletko joskus suostunut johonkin, vaikka olisit oikeasti halunnut kieltäytyä? Tai lykännyt päiväkausia asiaa, jonka hoitamiseen olisi lopulta kulunut vain hetki? Ehkä olet myös jättänyt tarttumatta kiinnostavaan mahdollisuuteen, koska se on tuntunut liian jännittävältä tai epävarmalta.
Tällaisten valintojen taustalla voi vaikuttaa ehkä vähän yllättävältäkin tuntuva asia: halu välttää epämiellyttävää tunnetta.
Psykologi ja psykoterapeutti Satu Pihlaja tarkastelee uudessa kirjassaan Tunteen viemää – Tunnista tunteet valintojesi takana (Bazar/Hidasta elämää, 2026), miten tunteet ohjaavat toimintaamme niin arjen pienissä tilanteissa kuin elämän suurissa päätöksissä.
Tunteet saavat meidät lähestymään asioita, jotka tuntuvat miellyttäviltä, ja välttelemään niitä, jotka herättävät epämukavuutta. Aina emme kuitenkaan huomaa, milloin tekemistemme taustalla vaikuttaa tunne.
Joskus tulemme toimineeksi tavalla, joka tuntuu sillä hetkellä helpoimmalta ja mukavimmalta, vaikka se ei pidemmän päälle olisi meille paras vaihtoehto.
Vältteletkö tehtävää vai tunnetta?
Satu Pihlaja kertoo kirjassaan omasta kokemuksestaan, kun hän lykkäsi vaativan työtehtävän tekemistä lähes puolen vuoden ajan. Lopulta tehtävä valmistui muutamassa tunnissa. Miksi tekemisen aloittaminen oli ollut niin vaikeaa?
Pihlaja tunnisti vältelleensä tehtävän mahdollisesti herättämiä epämiellyttäviä tunteita. Työ vaati ponnistelua, ja siihen liittyi epäonnistumisen mahdollisuus. Edessä olisi voinut olla pettymys omaan osaamattomuuteen.
Siksi olikin helpompi keskittyä pienempiin ja vaivattomampiin tehtäviin, joista sai nopeammin onnistumisen ja tyytyväisyyden kokemuksia.
Samanlainen ilmiö voi näkyä monenlaisissa arkisissa tilanteissa. Saatamme esimerkiksi vältellä hankalaa puhelua, koska pelkäämme, että osaamatonta tai epävarmaa oloa, jonka puhelun soittaminen voisi saada aikaan.
Asian lykkääminen tuo hetkellisen helpotuksen. Hoitamaton asia ei kuitenkaan välttämättä lakkaa vaivaamasta, vaan se saattaa palata mieleen yhä uudelleen.
Pihlaja muistuttaa, että asioiden lykkäämiselläkin on tunneseurauksia. Tehtävien välttely voi esimerkiksi lisätä ahdistusta ja saada meidät moittimaan itseämme saamattomuudesta.
Joskus sanomme kyllä, koska emme halua tuntea syyllisyyttä
Tunteet voivat vaikuttaa tekemisiimme myös ihmissuhteissa.
Saatamme esimerkiksi suostua ylimääräiseen työtehtävään, vaikka töitä olisi jo enemmän kuin tarpeeksi. Tai lupaamme auttaa tuttavaa, vaikka haluaisimme käyttää vapaa-aikamme johonkin aivan muuhun.
Miksi kieltäytyminen voi tuntua niin vaikealta?
Pihlaja kuvaa, kuinka miellyttämisen tarve saa meidät helposti toimimaan muiden odotusten mukaisesti. Haluamme antaa itsestämme hyvän kuvan ja toivomme muiden pitävän meistä.
Kieltäytyminen voi puolestaan herättää syyllisyyttä, huonoa omaatuntoa tai pelkoa siitä, että toinen pettyy. Saatamme siis suostua johonkin, koska kieltäytymisestä tulisi niin epämiellyttävä olo.
Tällainen valinta voi tuntua hetken aikaa helpolta, mutta myöhemmin seurauksena voi olla harmitusta, kuormittumista tai katkeruutta.
Pihlaja kehottaakin tarkastelemaan valintojen seurauksia myös pidemmällä aikavälillä. Jos kieltäytyminen herättää hetkellistä syyllisyyttä, se ei vielä tarkoita, että suostuminen olisi itselle parempi ratkaisu.
Voimakaskaan tunne ei välttämättä kerro, mitä todella tapahtuu
Tunteet vaikuttavat myös siihen, mitä ajattelemme muiden ihmisten toiminnasta.
Pihlaja kertoo kirjassaan esimerkin työntekijästä, joka lähettää esihenkilölleen kriittisen viestin mutta ei saa siihen heti vastausta.
Hiljaisuus alkaa herättää epävarmuutta. Onkohan esihenkilö suuttunut? Oliko viesti liian suorasukainen? Pitäisikö lähettää uusi viesti ja selittää, mitä oikeastaan tarkoitin? Todellisuudessa esihenkilö saattaa vain olla kiireinen.
Pihlajan mukaan luotamme helposti voimakkaisiin tunteisiin. Tunteen voimakkuus ei kuitenkaan kerro siitä, osuiko tulkintamme tilanteesta oikeaan.
Pelko tai ahdistus voi tuntua hyvin todelliselta, vaikka asia ei lopulta osoittautuisikaan niin uhkaavaksi kuin kuvittelimme.
Tämä ei tarkoita, että tunteet pitäisi sivuuttaa. Niiden rinnalla on kuitenkin hyvä tarkastella myös sitä, mitä tilanteesta todella tiedämme.
Tunnetta voi kuunnella ilman, että sen mukaan on pakko toimia
Vaikka tunteet ohjaavat meitä jatkuvasti, emme suinkaan aina toimi niiden mukaisesti.
Pihlaja käyttää kirjassaan käsitettä toimintayllyke. Se tarkoittaa tunteen herättämää tarvetta tai halua toimia tietyllä tavalla.
Esimerkiksi kiukku voi yllyttää tiuskaisemaab tai sanomaan toiselle jotakin loukkaavaa. Pelko voi puolestaan houkutella vetäytymään tilanteesta.
Tunteen herättämän yllykkeen voi kuitenkin huomata ja harkita, haluaako oikeasti toimia niin.
Pihlaja korostaa, ettei tunteiden säätely tarkoita tunteiden tukahduttamista tai tiukkaa kontrollointia. Tarkoitus on oppia kohtaamaan ja ymmärtämään omia tunteita niin, etteivät ne automaattisesti määrää toimintaa.
Joskus voimme toimia tärkeänä pitämämme asian puolesta, vaikka siihen liittyisi jännitystä, epävarmuutta tai muita vaikeita tunteita. Tunteen ei siis tarvitse ensin kadota, jotta voisimme toimia haluamallamme tavalla.
Opi tunnistamaan tunteet valintojesi takana
Miksi jotkut asiat tuntuvat niin vaikeilta, vaikka tiedämme niiden olevan meille hyväksi? Entä miksi toimimme joskus vastoin omia tarpeitamme tai jätämme tekemättä asioita, joita oikeasti haluaisimme tehdä?
Satu Pihlajan Tunteen viemää – Tunnista tunteet valintojesi takana auttaa ymmärtämään, miten tunteet vaikuttavat toimintaamme, päätöksiimme ja ihmissuhteisiimme.
Kirja yhdistää psykologista tietoa, arkisia esimerkkejä ja käytännön harjoituksia. Se tarjoaa välineitä omien tunteiden tunnistamiseen, kohtaamiseen ja säätelyyn sekä auttaa pohtimaan, miten tehdä harkitumpia ja itselle sopivia valintoja.
👉 Tutustu Tunteen viemää -kirjaan Hidasta elämää -puodissa TÄÄLLÄ.
