Moni ADHD-piirteinen tunnistaa itsessään yliajattelua. Aivot ja mieli eivät pysähdy, vaan ne jatkavat vaihtoehtojen, syy-seuraussuhteiden ja erilaisten skenaarioiden läpikäymistä vielä silloinkin, kun muut ovat jo siirtyneet asiassa eteenpäin. Ainakin minusta tuntuu siltä kuin mielessäni työskentelisi väsymätön ”etsivä”, joka yrittää löytää kaikki puuttuvat palaset ennen kuin voi päästää asiasta irti.
Usein tämä liittyy omalla kohdallani sellaisiin tilanteisiin, joissa toisen ihmisen kommunikaatiossa on ollut jonkinlaisia aukkoja, jolloin viestintä ei ole ollut minun aivoilleni riittävän selkeää – tai rehellistä.
Yliajattelu ei tokikaan ole pelkästään ADHD:hen liittyvä ilmiö. Sitä esiintyy lähes kaikilla ihmisillä ajoittain. ADHD:ssa se voi kuitenkin olla niin voimakasta ja jatkuvaa, että siitä tulee merkittävä kuormitustekijä arjessa.
Usein puhutaan vain yliajattelun haittapuolista, mutta sillä on myös vahvuutensa
ADHD-ihmisen systeeminen, moninäkökulmainen ja nopea ajattelu auttaa ymmärtämään monimutkaisia tilanteita, tunnistamaan ristiriitoja ja näkemään asioita, joita muut eivät ehkä huomaa. Taustalla voi olla myös vahva oikeudenmukaisuuden tarve. Jos jokin asia ei tunnu loogiselta tai reilulta, mieli ei tyydy ensimmäiseen vastaukseen, vaan jatkaa selvittämistä, kunnes kokonaisuus alkaa tuntua ymmärrettävältä.
Tämä voi olla suuri voimavara esimerkiksi työssä, ihmissuhteissa ja sellaisissa tilanteissa, joissa joku yrittää johdatella tai manipuloida. Jos toinen kertoo vain osatotuuksia, yliajattelija alkaa usein etsiä niitä puuttuvia palasia. Se voi suojata hyväksikäytöltä ja auttaa tunnistamaan tilanteita, joissa jokin ei yksinkertaisesti täsmää.
Yliajattelu voi olla myös voimakas ja jumittava kuormitustila
Tavallinenkin kotityö voi muuttua loputtomaksi ajatusketjuksi. Ennen ikkunoiden pesua pitäisi järjestää sopivat olosuhteet työlle. Pitäisi myös löytää ikkunanpesuaineet ja -välineet, ja sen vuoksi pitäisikin siivota komerot, jotta löytäisin ne… Ja kaiken lisäksi pitäisi vielä selvittää, mikä olisi kaikkein järkevin tapa tehdä koko urakka.
Lopulta aivot ovat käyttäneet valtavasti energiaa suunnitteluun, mutta itse tekemiseen ei enää riitä voimia.
Joskus yliajattelu näyttäytyy myös katastrofiskenaarioiden pohtimisena. Sekään ei aina ole pelkästään haitallista. Joillekin se on tapa valmistautua mahdollisiin kriiseihin. Olen itsessäni huomannut, että kun olen ajatellut erilaiset vaihtoehdot etukäteen läpi, tulevaisuus voi tuntua turvallisemmalta eikä epävarmuus hallitse samalla tavalla arkea. Olennaista onkin se, jääkö mieli jatkuvasti pelon vangiksi vai pystyykö se lopulta päästämään ajatuksista irti.
Ehkä tärkein oivallus voisikin olla se, ettei yliajattelua tarvitse yrittää kokonaan poistaa. Se on osa monen ADHD-ihmisen tapaa hahmottaa maailmaa. Sen sijaan kannattaa opetella tunnistamaan, milloin tämä ominaisuus palvelee juuri sinua ja milloin se alkaa kuluttaa voimavarojasi.
Sama mieli, joka osaa nähdä mahdollisuuksia, löytää ratkaisuja ja tunnistaa piiloon jääviä yksityiskohtia, tarvitsee myös luvan välillä todeta: ”tämä riittää tältä erää”. Kaikkea ei tarvitse ratkaista tänään. Joskus paras seuraava askel ei synny vielä yhdestä uudesta ajatuksesta, vaan siitä, että uskaltaa aloittaa, vaikka kaikki vastaukset eivät vielä olisikaan selvillä.
Artikkelikuva: Depositphotos
Kuhiseva mieli – nainen ja ADHD -kirjani ilmestyi v. 2024, ja nyt siitä on saatavilla edullinen pokkaripainos, tutustu lisää TÄSTÄ LINKISTÄ.
