Kiintymyssuhde kuvaa elämämme alussa varhaista tunnesidettä hoivaajaan ja sitä, miten opimme kokemaan turvaa, läheisyyttä ja ihmissuhteita. Se rakentuu lapsuudessa, mutta näkyy meissä myös aikuisuudessa. Kiintymyssuhdemalleja on useita, ja aikuisena saatamme kokea omaavamme piirteitä useasta mallista.
Turvallisessa kiintymyssuhteessa lapsi saa riittävää ja johdonmukaista hoivaa ja kokee turvaa. Ristiriitaista kiintymyssuhdetta kuvaa ahdistus, koska turvan tunne on ollut ajoittaista, hoivaajan ollessa välillä turvallinen, välillä jopa pelkoa tuottava. Välttelevän kiintymyssuhteen omaava lapsi oppii pärjäämään ilman tukea. Jäsentymättömässä ja kaoottisessa kiintymyssuhteessa turvallista hoivaa ei ole juurikaan saanut, elämä on ollut pelottavaa tai ennakoimatonta.
Turvalliset kiintymyssuhteet ovat keskeisiä sekä sisäisen lapsen eheydelle että aikuisen hyvinvoinnille, koska ne vaikuttavat suoraan siihen, miten koemme itsemme, muut ihmiset ja maailman. Kiintymyssuhteen laatu näkyy myös siinä, miten säätelemme tunteita ja stressiä ja miten olemme suhteissa muihin ihmisiin läpi elämän.
Sisäisen lapsen näkökulma
Sisäinen lapsi on se osa meistä, joka kantaa mukanaan varhaisia kokemuksia, tunteita ja tarpeita. Turvalliset kiintymyssuhteet lapsuudessa, erityisesti hoivaajien tarjoama hyväksyntä, läsnäolo ja tunteiden säätelyn tuki, antavat sisäiselle lapselle kokemuksen siitä, että hän on rakastettu, arvokas ja turvassa. Näin sisäinen lapsi oppii luottamaan itseensä ja toisiin, ja hän saa kasvaa vapaasti, tuntea ja ilmaista tunteitaan ilman pelkoa hylkäämisestä tai rangaistuksesta. Myönteiset vuorovaikutustilanteet rakentavat terveen perustuksen itsetunnolle ja kehonkuvalle.
Jos kiintymyssuhteet ovat olleet turvattomia tai rikkonaisia, sisäinen lapsi jää emotionaalisesti yksin, mikä voi johtaa häpeän, riittämättömyyden ja pelon tunteisiin. Näitä tunteita kannetaan aikuisuuteen asti, usein tiedostamattomina selviytymiskeinoina, kuten ylivastuullisuutena, vetäytymisenä tai jatkuvana miellyttämisenä. Kiintymyssuhdemalli vaikuttaa myös kehoon: jos koemme turvaa, kehon on helpompi rentoutua ja palautua – jos koemme turvattomuutta, keho altistuu jatkuvalle ylivireydelle ja jännitykselle.
Aikuisuuden näkökulma
Aikuisuudessa turvallinen kiintymyssuhde vaikuttaa yhä esimerkiksi tunne-elämän säätelyyn. Aikuiset, joilla on lapsuudessa rakentunut turvallinen kiintymysmalli (tai jotka ovat myöhemmin saaneet kokea turvallisia suhteita), kykenevät paremmin säätelemään stressiä, tunteita ja vuorovaikutustilanteita.
Ihmissuhteissa turvallisesti kiintyneet aikuiset luottavat toisiin, voivat olla avoimia ja sietävät läheisyyttä ilman hallinnan tarvetta tai vetäytymistä. Itsetunnon ja itsesäätelyn osalta aikuiset kykenevät olemaan myötätuntoisia itseään kohtaan, ottamaan vastaan palautetta ja käsittelemään ristiriitoja ilman itsen hylkäämistä tai toisten syyttelyä.
Turvallisiksi kehittyneet kiintymyssuhteet aikuisuudessa voivatkin parantaa varhaisempien kiintymyssuhteiden haavoja. Riittävä turvankokemus antaa tilan kohdata ja hoitaa sisäistä lasta sekä luoda uudelleen yhteyden siihen, kuka oikeasti on.
Sisäinen lapsi meissä ei unohdu, vaan se etsii turvaa ja yhteyttä vielä aikuisenakin.
– Karita Palomäki teoksessa Kohtaa sisäinen lapsesi
Turvallinen kiintymys on kuin sisäinen säätelyjärjestelmä, joka rakentuu vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Se antaa perustan, jonka varassa meissä edelleen asuva sisäinen lapsi voi levätä ja kasvaa, ja jossa aikuinen voi toimia vapaammin, joustavammin ja olla luonnollisemmin yhteydessä itseensä sekä muihin.
”Vuorovaikutus toisten kanssa kuvastaa tanssia rakkauden ja pelon välillä.”
– Ram Dass (Menis Yousryn teoksessa Avaa muistisi kätköt ja löydä todellinen itsesi, suom. Missing Link)
Lue lisää Karita Palomäen kirjasta Kohtaa sisäinen lapsesi
Artikkelikuva: Depositphotos
