Voimavarakeskeisessä pariterapiassa ajatellaan, että suhteessa on hyvä olla viisi myönteistä asiaa yhtä haastetta kohti.
Me yksinkertaisesti pystymme käsittelemään vaativia aiheita paremmin, kun koemme niidenkin keskellä olomme rakastetuksi ja arvostetuksi. Silloin taas ajaudumme herkemmin suojamuureihin ja defensiivisyyteen, jos koemme olomme hylätyksi, mitätöidyksi ja ei-arvostetuksi. Siksi myönteiseen tunneilmastoon kannattaa todella panostaa.
Toisen syyttäminen, jatkuva defensiivisyys, keskustelusta kieltäytyminen, vimmainen vaatiminen ja vain toiselta muutoksen odottaminen usein kutsuvat vastakkainasetteluun. Tätä kutsutaan kielteiseksi kehäksi, jossa pari on enemmänkin taistelupari kuin tiimi.
Millaiset asiat ovat sitten suhteen voimavaroja?
Se voi olla sitä, että oikeasti harjoittelee kuuntelemaan toista ymmärtääkseen, ei puolustautuakseen.
Se voi olla pysähtymistä omien opittujen suhdemallien äärelle – ei etsiäkseen syyllistä vaan ymmärtääkseen.
Se voi olla oman kommunikaation harjoittelemista siten, että siirtyy “Sinä ainasta” esimerkiksi “Minä toivon” -puheeseen.
Se voi olla kykyä nauraa yhdessä, joskus myös omille ehkä vähän turhille väännöille.
Suhteen voimavaroja voivat olla myös esimerkiksi: samankaltaiset arvot, seksi, yhteiset harrastukset, yhteiset tavoitteet, keskinäinen hyväntahtoisuus ja kunnioitus <3
Panostattehan näihin? Ne ovat kuin kasveja, niitä on hoidettava ja vaalittava.
Tässä muutamia vinkkejä miten lähteä vaalimaan myönteisempää kehää:
Kritisoinnin sijaan -> Puhu itsestäsi käsin ja kysy, miten voisitte yhdessä käsitellä haastavaa aihetta. Kerro toiveistasi ja tarpeistasi.
Defensiivisyyden sijaan -> Omista oma osuutesi ja kuuntele vilpittämästi toisen kokemusta.
Mitätöinnin sijaan -> Vaikka sinusta tuntuisi vaikealta kuulla toisen tunteista, voit silti kertoa että ne ovat ok, kieltäydy mitätöimästä toisen kokemusta
Vetäytymisen sijaan -> Ota tarvittaessa pieni rauhoittava tauko, mutta käänny toista kohti – älä pois päin.
Muutama vinkki konfliktien kohtaamiseen
Eriyttävä tapa (joka ei oikein toimi):
”Sinä teet XXXx väärin”
”Olet aina tuollainen”
✅ Tunteita validoiva ja omistava tapa:
”Tutkitaanko tätä yhdessä?”
”Minusta tuntuu xxxx”
”Mitä sinä koet?”
”Auttaisitko minua ymmärtämään…?”
Eriyttävä tapa (joka ei oikein toimi):
-> Luon tulkinnan ja oletuksen sinusta jota pidän automaattisesti totena
✅ Yhteistyötä vahvistava tapa:
”Huomaan, että minussa herää pelko, että…. ”
”Mieleni tekee tällaisen tulkinnan, onko se totta?”
Eriyttävä tapa (joka ei oikein toimi):
Puolustuskannalla olo, kieltäytyy kuuntelemasta tai ”tietää jo” mitä toinen tarkoittaa
✅ Yhteistyön tapa:
Ymmärsinkö oikein, että tarkoitit että xxxxx? Kertoisitko lisää?
Haluaisin ymmärtää tarkemmin…
