Tänään on loppuelämäsi ensimmäinen päivä. Se saattaa kuulostaa suurelta – ja kun lähemmin tarkastellaan, se sitä onkin!
Olet kulkenut elämässäsi pitkän ja mutkikkaan tien ja saapunut erilaisten vaiheiden kautta tietynlaiselle välitasanteelle. Tältä tasanteelta näet taakse ja näet eteen. Ymmärrät menneisyytesi ja ymmärrät tulevaisuutesi arvon. Ymmärrät että ennen et ollut näin tietoinen. Ja että nyt voit vaikuttaa – hyvin moneen asiaan. Se on kiehtovaa. Hieman myös kauhistuttavaa. Huikeaa.
Katsellessasi maailmaa tältä tasanteelta ymmärrät, että loppuelämäsi alkaa, päätitpä elää sitä tietoisemmin tai et. Kelloja ei voi kääntää. Ja siksi tämä karu totuus kipristelee: omannäköinen elämä ja itsen näköiset valinnat eivät aina ole helppoja, vaikka ne olisivat niitä oikeita. Niitä, joita sydämesi todellisuudessa kaipaa.
On helppo tuudittautua ajatukseen, että onnellisempi loppuelämä alkaa sitten vielä joskus. Mutta ei, ei se ala joskus. Kello lyö ja sanoo: Aikasi on tullut. Sinun aikasi alkaa nyt.
Voit joko hyväksyä sen ja hypätä sen rytmiin, tai sitten elää kieltäymyksessä ja uskotella itsellesi, ettet vielä ole tullut tasanteelle. Ei ei, vielä olen opiskelija rappusissa kohti tasannetta, parempia aikoja odotellen. En vielä ole siinä pisteessä, että voisin alkaa nauttia elämästä, saati tehdä kaikkia tarvittavia päätöksiä ja ottaa elämän haltuun uudella tapaa.
Kun ajattelemme näin, kyseessä ei ole tosiasia, vaan pelko. Eivätkä pelot tuppaa katoamaan itsestään – usein kysymys onkin, kuinka kauan jaksamme niitä kuunnella ja kuinka kauan meillä on siihen varaa.
Lopulta kyse on päätöksestä (detaljit selviävät ajan myötä, niihin ei kannata keskittyä). Päätöksestä hyväksyä se tosiasia, että paremmat ajat alkavat tänään. Päätöksestä sitoutua siihen lopullisesti. Paremmin sanottuna, Sinuun itseesi.
Ja kun valitsemme tehdä näin, mitä mahdollisuuksia ja aarteita sieltä avautuukaan:
Juhlista elämää
- Elä kuin elämäsi paras aika olisi nyt, kuin tulevasta ei olisi varmuutta (eikä kenelläkään todellisuudessa ole). Käytä kauneimpia korujasi, toteuta salainen unelmasi. Istahda yksin kakkukahveille. Ripauta pieni taikapölähdys omaan elämääsi, vain siksi että pystyt. Tee niitä asioita, joita haluaisit, ja sano niitä asioita, joita oikeasti haluaisit sanoa.
- Älä odota enää mitään. Aina on parannettavaa, mutta valmista ei tule koskaan. Onnellisempi elämä ei ala sitten, kun saavutat jotain merkittävää, ja vielä vähemmän silloin kun joku toinen ihminen tai olosuhde muuttuu. Elät parasta elämääsi juuri nyt, etkä saa sitä enää myöhemmin takaisin.
Tietoisuus vastuusta
- Vain sinä voit tietää, mitä kaipaat, ja jos et tietäisikään, kuitenkin vain sinä itse voit sen vastauksen selvittää. Siihen, että uudenlainen loppuelämäsi on nyt alkanut, kiteytyy vastuu: Tehdä siitä itsellesi parempi, armollisempi ja hyvällä tapaa rohkeampi.
- Itsen vaaliminen niin pienessä kuin suuressa. Valinnan paikkoja on enemmän kuin huomaammekaan. Oikeisiin asioihin tarttuminen ja väärien jättäminen lisää huomattavasti tyytyväisyyttä ja iloa. Älä enää lykkää.
Anna itsesi toteutua
- Pään sisältä kehollisuuteen ja tekemisen flow:hun. Joskus toiminta ja elämän eläminen eteenpäin ovat parasta lääkettä kiperiin asioihin tai ihmissuhteisiin, joille emme voi yhtään mitään.
- Liike on lääke, mutta myös itseilmaisu on tietynlaista liikettä. Tärkeintä on antaa itsen toteutua eikä jäädyttää enää luonnollisia tunteita, ajatuksia ja prosesseja.
Tärkeysjärjestyksen muutos
- Kun haluat voida hyvin, tästä hetkestä hamaan tulevaan, et käytännössä enää koskaan voi unohtaa itseäsi, hylätä itseäsi, turruttaa itseäsi. Päin vastoin, vahvistat suhdetta itseesi niin että tulet yhä paremmin kuulluksi ja tuetuksi. Tällöin muiden odotukset eivät enää mahdu tärkeimpien asioiden listalle (Ja juuri tästä syystä monet eivät halua aloittaa onnellisempaa loppuelämäänsä ”ihan vielä”).
Menneisyys saa olla se mikä se on
- Henkiseen kasvuun ja menneisyyden työstämiseen liittyy usein sellainen harhakuva, että mielenrauhan voisi saada vasta kun kaikki on valmista. Entä jos mielenrauha voisikin syntyä keskeneräisyydestä, sallivuudesta ja yhteydestä itseesi? Eikä mitään oikeastaan tarvitsisi enää odottaa.
Hiljainen onni
- Onnellisuus ja hyvä elämä vaatii töitä. Huippuhetkien ja hulppeiden somepostausten sijaan se on hiljaisempaa, nöyrempää. Hiljainen onni kätkeytyy jokaiseen hetkeen, myös niihin vaikeisiin – se ei riipu elämän tapahtumista vaan siitä, että ihminen tuntee olevansa turvassa ja tärkeä omana itsenään. Että ihminen saa tuntea tunteensa ja olla se, mikä on.
- On helpompaa hakeutua ulkoisten nautintojen pariin ja unohtaa se työ, jonka hiljainen onni vaatii. Samalla kun teemme niin, se ruokkii merkityksettömyyttä ja masennusta. Mikään ei korvaa sitä tyytyväisyyden värähtelytaajuutta, joka syntyy, kun teemme oikeita asioita.
- Kun päätämme elää itsellemme, säteilemme aitoa hyvää ulospäin. Sitä ei tarvitse edes mainita, sen tuntee, näkee, aistii. Hakeudumme ihmisten pariin, jotka tukevat kehitystämme eivätkä jarruta sitä. Pyrimme ratkaisemaan tai jättämään konfliktit emmekä kanna enää muiden ihmisten vastuita. Rauhan määrä lisääntyy ja tästä rauhasta käsin voi syntyä erittäin kauniita asioita. Niitä, jotka ovat sisälläsi hiljaisesti odottaneet omaa vuoroaan.
Mitä ajatuksia nämä asiat sinussa herättävät? Ja käsi sydämellä, vastaathan rehellisesti – Onko tänään Sinun loppuelämäsi ensimmäinen päivä?
❤️: lla Riikka
Intuitiivisista tulkinnoista ja muista palveluistani voit lukea alta tai täältä.
